Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Nuorten kannattaa vaikuttaa EU-vaaleissa

Nuorten äänestysaktiivisuudessa etenkin europarlamenttivaaleissa on ollut suuria eroja. Yle kertoi taannoin, että edellisissä 29 eurovaaleissa, vuonna 2014, suomalaisista 18–24-vuotiaista äänesti vain joka kymmenes.

Koko EU:n alueella senikäisten nuorten äänestysaktiivisuus oli 29 prosenttia, mutta naapurimaassamme Ruotsissa jopa 66 prosenttia. Ruotsin kouluissa on selvästi tehty jotakin paremmin, sillä ero Suomeen on järkyttävän suuri.

Ruotsalaisuuteen kuuluu keskusteleminen. Yrityselämässä suomalainen voi vierastaa ruotsalaisten tapaa, jossa joskus tuntuu, että vain keskustellaan loputtomiin, mutta päätöksiä ei saada aikaan.

Nuoret oppivat kuitenkin tällaisessa ympäristössä keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista ja ottamaan rohkeasti kantaa. Se näkyy myös kiinnostuksessa EU-politiikkaan, ja tällä haavaa etenkin ympäristöasiat ja ilmastonmuutos ajavat nuoria uurnille.

Suomessakin kehitys on parempaan päin, ja nuorten äänestysaktiivisuuden odotetaan sunnuntaina käytävissä europarlamenttivaaleissa vilkastuvan.

Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat meilläkin merkittävä syy siihen, että nuoret haluavat antaa äänensä. Sen ennakoidaan myös näkyvän vaalituloksessa, sillä esimerkiksi Ylen kyselytutkimuksessa nuorten, 18–29-vuotiaiden, äänistä merkittävä osa menee Vihreille (30,2 prosenttia).

18–29-vuotiaista aikoo tällä kertaa äänestää reilut 67 prosenttia, tosin tutkimuksen ikähaitari on viisi vuotta laajempi kuin sen, jossa tulos oli 10 prosenttia. On arvattavaa, että innoikkaimmin tästä ryhmästä äänestävät yli 25-vuotiaat. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös 18–24-vuotiaat lähtisivät vaaliuurnille ensi sunnuntaina.

Suomi liittyi EU:hun tammikuussa 1995. Sinä vuonna syntyneet ja sitä nuoremmat ovat siten eläneet koko ikänsä EU-kansalaisina. He myös ovat hyvin kansainvälisiä: yhä useampi opiskelee ulkomailla ainakin osan tutkinnostaan, jollei koko tutkintoa.

Nuoret ovat matkustelleet ja toimivat kansainvälisissä yhteisöissä Internetin välityksellä. Ehkä eurooppalaisuus on heille niin itsestään selvää, että he eivät näe, että Euroopan tason poliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus heidän elämäänsä ja mahdollisuuksiinsa. EU-politiikka on myös voinut jäädä etäiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaksi. Sen syytä on taas sanomalehtienkin syytä pohtia.

Ruotsissa ilmeisesti nuoret kokevat asian toisin ja haluavat vaikuttaa äänestämällä. He kokevat äänioikeuden nimenomaan oikeudeksi ja haluavat sitä käyttää.

Maailman historiassa yleinen äänioikeus ei ole ollut itsestään selvyys. Se voi monilta unohtua.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi