Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Esalainen

Pänttäämisen piinaviikot meneillään

Viimeiset pänttäämisen piinaviikot ovat meneillään. Korkeakoulujen pääsykokeet ovat pian, ja sitten pitää jännittää vielä kesäkuun loppuun, irtoaako opiskelupaikka vai ei.

Kaikki eivät jännitä yhtä paljon. Jotkut käyvät vain katsomassa kokeita, useimmat heistä ovat ensikertalaisia. Toisille tämän kevään kokeet eivät suinkaan ole ensimmäiset, kirjojen ääressä on istuttu jo niin kauan, että kierre haluttaisiin vihdoin katkaista.

Jos opiskelupaikka ei irtoa tänä keväänä, entistä useampi joutuu peruuttamaan takaisin ylioppilaskirjoituksiin. Ensi vuoden keväästä lähtien korkeakoulujen pitää valita opiskelijansa pääasiassa todistuksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus on, että valintakokeita järjestetään vain niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Kokeet ovat sellaisia, että niihin ei voi ennalta valmentautua. Soveltuvuuskokeita toki pidetään vielä joillakin aloilla.

Kun ylioppilastutkinnon arvosanat ratkaisevat, veikkaan, että korottajia riittää. Eikä rajoituksia uusimiskerroille enää ole. Ylioppilastutkinnon suorittamisen ajakohtakaan ei ole este korotusyritykselle.

Ylioppilastutkintolautakunta opastaa jo sivuillaan, että uusijan on ilmoittauduttava omaan vanhaan lukioonsa. Jos lukiota ei enää ole, voi tiedustella uusimista muista lukioista.

Kaiken takana on tietysti päättäjien tuska nuorison välivuosien vietosta ja siitä, että Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan ”vanhana”, keskimäärin 24-vuotiaana. Systeemi ei vaikuta toimivan, mutta uudessa linjassa on myös monia riskejä.

Uusista ylioppilaista vain yksi kolmesta aloittaa heti jatko-opinnot, vaikka 75 prosenttia pyrkii korkeakouluihin. Tätä selittää osittain se, että kun ensikertalaisuudesta saa pisteitä, ei voi ottaa vastaan mitään opiskelupaikkaa. On jatkettava pyrkimistä sinne, mihin oikeasti haluaa, vaikka välillä voisikin ehkä suorittaa omaa, mieluisinta alaa tukevia opintoja – näin moni teki silloin, kun ensikertalaisuudesta ei vielä saanut pisteitä.

Toinen selitys on se, että aika moni abiturientti ei heti pyri tosissaan. Lukio on vienyt voimia, eikä kirjoitusten jälkeen jaksa heti jatkaa lukemista. Kun pääsykokeiden rooli väistyy, on tietysti helpottavaa, kun luku-urakka päättyy kirjoituksiin.

Jo ensi keväänä moni joutuu kuitenkin huomaamaan, että ylioppilasarvosanat eivät riitä. Alat, joihin on jo nyt vaikea päästä, ottavat sisään todennäköisesti vain laudaturin ylioppilaita. Mielenkiintoista on seurata, millainen yo-korotusbuumi vielä syntyy. Valmennusyritysten kurssitarjonnassa tämä näkyy jo nyt.

Ylioppilastodistuksen painoarvon nostaminen lisää aivan varmasti myös lukiolaisen paineita – ja hyvään lukioon pääseminen yläasteikäisten paineita. Toivottavasti nuoret jaksavat. Tällä viikolla Helsingin Sanomat nosti jälleen esiin sen, että monia lukiolaisia vaivaa jatkuva stressi, joka pahimmillaan voi vaikuttaa nuoren aivojen kehitykseen. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon, kun koulutusta ja pyrkimistä taas uudistetaan.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi