Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Ruska
Paronen
ruska.paronen@ess.fi

Esalainen

Pelastakaa tämäkin katedraali

Pariisissa sijaitseva Notre Damen katedraali syttyi tuleen pari viikkoa sitten. Historiallinen rakennus kärsi pahoin palossa, ja se tuntui koskettavan laajasti ihmisiä ympäri maailmaa.

Tulipalosta ei kulunut päivääkään, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti, että katedraali tullaan rakentamaan uudelleen ja vielä entistäkin upeampana. Paloa seuranneen vuorokauden aikana katedraalin korjaukseen olikin kerätty jo liki miljardi euroa.

Aluksi tuntui, että katedraalin korjaamista puollettiin maailmalla kollektiivisesti ja korjaukseen lahjoittaneita miljardöörejä suitsutettiin kovaan ääneen. Myös Suomesta lähetettiin rahaa kirkon korjaukseen, kun esimerkiksi Turun Tuomiokirkossa järjestettiin konsertti Notre Damen hyväksi.

Nyt ääni on muuttunut kellossa tai ainakin vaimentunut.

Notre Damen korjauksen rahoitukseen liittyvä keskustelu on siirtynyt viime aikoina siihen, miten vanhaan kirkkoon voidaan kerätä miljoonia, kun niin moni muu hanke tarvitsisi kyseistä rahaa ”enemmän”.

Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa leviää kuvia esimerkiksi hakkuualueista, muovijätteestä meressä tai köyhistä lapsista ja kuvien yhteyteen on laitettu teksti: pelastakaa tämä katedraali.

Mielestäni on väärin syyttää katedraalin kunnostukseen lahjoittaneita miljardöörejä siitä, että heidän pitäisi lahjoittaa rahansa luonnonsuojelemiseen tai köyhille lapsille, kun emme oikeastaan tiedä, mitä he rahoillaan tekevät tai mihin hyväntekeväisyyskohteisiin he saattavat jo varallisuuttaan jakaa.

Toisaalta koen kyllä hieman omituiseksi sen, miten nopeasti vanha katedraali sai suuriakin lahjoitussummia, kun muut kansainväliset keräykset eivät saa samaa kasaan edes vuodessa tai kenties koskaan. Puhumattakaan siitä, että Ranskalla itsellään on paljon ongelmia, jotka kaipaisivat rahoitusta.

BBC uutisoi myös, että Notre Damen korjaukseen on kerätty jo enemmän rahaa, kuin mitä korjauksen oikeastaan arvellaan edes maksavan. Rahaa lahjoitetaan koko ajan lisää, vaikka kellään ei ole selvyyttä siitä, mihin korjauksesta ylijäävät rahat käytetään.

Notre Damen korjaus on puhututtanut paljon myös omassa ystäväpiirissäni. Eräs tuttavani tiivisti asian kuitenkin parhaiten sanoessaan näin: ”Jos jotain pahaa tapahtuu, niin onko oikein heti huudella, että jotain vieläkin pahempaa tapahtuu. Vähän kuin ystävä kertoisi sinulle, että hänellä ei mene hyvin ja sinä kertoisit, että oikeastaan sinulla menee vieläkin huonommin”.

Kurjuudella on turha kilpailla. Olen itse tullut Notre Damen rahoitukseen liittyvässä moraalikeskustelussa siihen tulokseen, että on ihan ok, jos historiallinen rakennus korjataan vanhaan loistoonsa ja sitä halutaan myös globaalisti tukea. Toisaalta tapaus kuvaa hyvin aikaansa, eli kuinka globaali ilmasto- ja eriarvoisuuskeskustelu ovat lopulta vain kasa kauniita sanoja, mutta rahallista tukea ne eivät tunnu saavan, vaikka ”ylimääräistä” joistain taskuista löytyisikin.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi