Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Jukka
Airo
jukka.airo@ess.fi

Esalainen

Karelia Noir päättyi hautausmaalle Lahteen

Jyväskyläläinen rikoskomisario ja sotahistorioitsija Mikko Porvali on kantanut kortensa kirjallisuudessamme ilahduttavasti alaa valtaavien historiallisten dekkareiden kekoon. Tämä korsi on nimeltään Karelia Noir -trilogia.

Trilogia alkoi teoksella Sinisen kuoleman kuva. Siinä kertoja, poliisietsivä Jussi Kähönen, ja hänen aisaparinsa Salomon Eckert jahtasivat pirtun salakuljettajia sisällissodan jälkeisessä Viipurissa. Viipuriin sijoittui myös kakkososa Veri ei vaikene. Siinä elettiin jo 1930-lukua ja Lapuan liikkeen väkivaltaisia vuosia.

Kakkososa päättyy talvisotaan ja Viipurin menetykseen, mistä sarjan tuore lopetus Kadonneen kaupungin varjo johdonmukaisesti alkaa. Vastavakoilun pälavelukseen päätyneet Kähönen ja Eckert on komennettu uudelle rajalle jäljittämään kadonnutta kollegaansa Aleksanteri Torikkaa.

Torikka, viipurilaissyntyinen entinen tsaarin armeijan sotilas, on esimerkki trilogiassa esiintyvistä todellisista historian henkilöistä. NKVD sieppasi ja teloitti Torikan kostoksi siitä, että tämä kaappasi vuonna 1918 Neuvosto-Venäjältä kokonaisen lento-osaston Suomeen.

Karelia Noir on pullollaan oikeasti eläneitä ihmisiä, sillä Porvali nostaa sarjassaan esille suuren määrän poliisimurhia, joita Suomessa tehtiin itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Näin tehdessään Porvali tulee astuneeksi myös lahtelaisen historiallisten dekkareiden taitajan Timo Sandbergin reviirille.

Trilogian päätösosa sisältää seikkaperäisen selostuksen hollolalaislähtöisen desantin Matti Långin elämän loppuvaiheista. Lång ampui häntä jäljittäneen komisario Leevi Koskimaan Soltinjärven maastossa joulukuussa 1942. Seuraavana syksynä hän kuoli virkavallan luoteihin Kilpiäisissä, missä hän oli piileskellyt paikallisten kommunistien suojissa.

Lång esiintyy myös Sandbergin uusimmassa dekkarissa Tilinteko, joka tapahtuu talvisodan Lahdessa. Näinköhän Sandberg varaa hänelle isomman roolin Otso Kekki -sarjansa seuraavassa osassa?

Porvalin Karelia Noir saa tuskin jatkoa. Se päättyy Lahden seudulle, minne Kähönen evakkona on komennettu sotien jälkeen Kuhmoisten nimismieheksi. Eckert on löytänyt työpaikan Lahden poliisista.

Siunatuksi lopuksi Kähönen vierailee kesällä 1962 Lahdessa ystävänsä haudalla. Hän on saanut tietää, että Eckert ei tehnytkään itsemurhaa, vaan KGB:n agentti oli jäljittänyt hänet Lahteen ja myrkyttänyt kuoliaaksi.

Tarinan opetus? Itänaapurimme turvallisuuspalvelun muisti on pitkä ja koura ulottuu kauas, mistä Sergei Skripalin ja Aleksandr Litvinenkon tapaukset ovat viimeksi meitä muistuttaneet hyytävällä tavalla.

Jukka Airo
jukka.airo@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi