Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Oliko perustulokokeilu menestys vai mahalasku?

Oliko perustulokokeilu menestys vai mahalasku? Tästä alkoi odotetusti kiivaskin väittely heti tuoreeltaan viime perjantaina, kun kaksivuotisen perustulokokeilun ensimmäinen arviointiraportti julkistettiin.

Arviointiraportin mukaan perustulokokeilu ei lisännyt eikä vähentänyt kokeiluun osallistuneiden työllisyyttä. Moni vastikkeettomaan perustuloon kriittisesti suhtautuva näki tuoreeltaan, että perustulo mahdollisti kokeiluun osallistuville ”laiskottelun”, kun työllistyminen ei parantunutkaan. Perustulon puolustajat taas saivat tukea omalle näkökannalleen siitä, että kokeiluun osallistuneiden työllisyys ei laskenut. Perustulo ei siis ohjannut ”lekottelemaan”, koska kokeiluun osallistuvien työllistyminen ei heikentynyt.

Olipa suhtautumistapa perustuloon mikä tahansa, ei tehty 2 000 osallistujan kokeilu valitettavasti tulle kertomaan luotettavasti, millaiset vaikutukset koko väestölle tarkoitetulla perustulolla olisi. Ongelmat, esimerkiksi kokeilun pieni koko, olivat alusta alkaen tiedossa.

Perjantaina julkistetut tulokset koskivat kokeilun ensimmäistä vuotta. Sangen yllättävää kuitenkin olisi, jos työllistyminen toisena vuotena olisi ollut selvästi ensimmäistä parempaa. Perustulo siis tuskin riittää ratkaisevasti auttamaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, vaikka erilaiset kannustinloukut olisivatkin poistuneet. En tiedä kuinka moni tällaista tulosta sitten edes odotti.

En osaa sanoa, olenko itse perustulon kannalla vai sitä vastaan, mutta merkittävinä pidän joka tapauksessa perjantaina julkaistuja perustulokokeilun ”aineettomia” hyötyjä. Arviointiraportin mukaan perustulokokeiluun osallistuneiden hyvinvointi oli selvästi verrokkiryhmää eli 5 000 työtöntä korkeampi.

Perustulokokeiluun osallistuneilla oli esimerkiksi selvästi vähemmän terveyteen ja mielialaan liittyviä ongelmia. Samoin luottamus tulevaisuuteen ja omaan työllistymiseen seuraavan vuoden kuluessa oli vahvempi kuin verrokkiryhmällä. Tulokset eivät ole vähäisiä, ja niillä voisi olettaa olevan myös taloudellisia vaikutuksia. Jos yksilön hyvinvointi on parempi, ovat varmaan esimerkiksi terveys- ja sosiaalimenotkin matalampia.

Suurin osa poliitikoista ja päättäjistä lienee yhtä mieltä siitä, että sosiaaliturva tarvitsee remonttia. Tästä odotetaan seuraavan hallituksen suurinta työsarkaa. Olivatpa tulevat ratkaisut millaisia tahansa, tulisi niitä hiottaessa pyrkiä saavuttamaan perustulokokeilun hyvinvointivaikutukset.

Onnellisemmat ja hyvinvoivemmat suomalaiset on tavoittelemisen arvoinen asia, olipa yksilön saama tuki vastikkeetonta tai harkinnanvaraista.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi