Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Milja
Kungas
@MiljaKungas milja.kungas@ess.fi

Esalainen

Anteeksi maailma, kun hankin lapsia

Olen ilmansaastuttaja pahimmasta päästä. Minulla on lapsia. Mitä tahansa teenkään hiilijalanjälkeni pienentämiseksi, se ei koskaan riitä. Lundin yliopistossa toissa vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen hankinta kasvattaa hiilijalanjälkeä enemmän kuin mikään muu.

Yksi lapsi lisää vanhemman hiilijalanjälkeä keskimäärin 58,6 hiilidioksidiekvivalentin tonnin verran. Meillä lapsia on kolme, joten hiilijalanjälkeni on ainakin 175,8 hiilidioksidiekvivalenttia tonnia suurempi kuin se olisi lapsettomana.

Perimmäinen syy ympäristöongelmiin on väestön runsaus. Kun lapsi syntyy Suomeen, sillä on vielä huonommat vaikutukset ympäristön kannalta kuin vaikkapa jossakin kehitysmaassa syntyvällä lapsella.

Kosmologian professori Kari Enqvist vertasi Ylen viimevuotisessa haastattelussa lapsen hankkimisen ilmastovaikutuksia lentämisen aiheuttamaan ilmastotaakkaan: ”Joidenkin laskureiden mukaan edestakainen Thaimaan lento puskee ilmakehään 3 tonnia hiilidioksidia. Suomalaisen normiperheen odotettu ja toivottu toinen lapsi kuormittaa sitä vuodessa liki kuudellakymmenellä tonnilla. Yhden lapsen päästöillä voisi siis lentää Thaimaahan ja takaisin kolmen viikon välein. Joka vuosi.”

En ole koskaan lentänyt Thaimaahan, mutta en voi taata, etteivätkö lapseni tulevaisuudessa lentäisi sinne. Ja jälleen hiilijalanjälkeni kasvaisi.

Kolikolla on aina kääntöpuoli. Syntyvyys on esimerkiksi Suomessa jo niin matalalla, että täällä pohditaan, miten yhteiskunta tulevaisuudessa pyörii. Kuka hoitaa mummot ja maksaa eläkkeet?

Kun haaveilin lapsista, en miettinyt, millaista tuhoa pieni perheeni maailmalle aiheuttaisi. Sen sijaan ajattelin jokaisen pojan syntyessä, että en ole koskaan saanut aikaiseksi mitään hienompaa.

Liki 12 vuotta sitten, kun sain esikoiseni, ilmastonmuutoksesta ei puhuttu tässä laajuudessa kuin nykyään. Nyt ilmastonmuutos mietityttää jopa perheen 8-vuotiasta ja hänen kaveriaan.

Olen kasvanut kodissa, jossa on aina kierrätetty. Olen oppinut lajittelemaan ja säästämään. Mutta en milloinkaan ajatellut, että haluaisin jäädä lapsettomaksi ympäristön vuoksi. Sellaista julkista keskustelua ei käyty.

Lapsiperheen ajoittain uuvuttavassa arjessa miettii joskus kaihoisasti, millaista elämä olisi ilman lapsia. Olisi enemmän vapautta, aikaa, ehkä rahaakin – ja vähemmän uhmaikää, teini-ikää ja Wilma-viestejä.

Sitten juon kuopuksen keittämät leikkikahvit, kuuntelen keskimmäisen harmonikkaesitystä ja vaihdan esikoisen kanssa iltasuukot. Sori maailma, en luopuisi tästä.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi