Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Yksin asuvia on paljon - onko heidät huomioitu kuluttajina?

Yksin asuvien määrä on kasvanut Suomessa ja muualla Pohjoismaissa jo parikymmentä vuotta. Kotimaassa yhden hengen taloudessa asuu yli 40 prosenttia talouksista.

Vaikka asia on ollut usein esillä, tuntuu, että yksin asumista pidetään edelleen jonkinlaisena nuoruuden välivaiheena eikä monen sukupolven ihmisten pysyvänä asuinmuotona. Läheskään kaikki eivät edes tavoittele muuta.

Uusien asuntojen rakentamisessa muutos on ainakin noteerattu – kaikki näyttävät rakentavan vain pieniä asuntoja. Uusien asuntojen hinnat vain ovat usein niin korkeita, että yhden hengen tuloilla ne eivät ole kaikkien saavutettavissa.

Yksin asuva joutuu hankkimaan omat kodinkoneensa ja laitteensa ja on siinä mielessä ’hyvä kuluttaja’. Tuotteiden kokoja ei vain aina ole suunniteltu yhden hengen tarpeisiin, vaan suuremmille talouksille. Pesukone jää herkästi puolilleen.

Elintarvikkeiden perhepakkauksesta voi toki sulloa osan pakastimeen, mutta yhtä hyvin esimerkiksi pakkauskokoja voisi pienentää vastaamaan muutosta.

Tuotesuunnittelu ei aina näytä muutosta havainneen.

Yksin asuvien määrän kasvu aiheuttaa toisaalta myös kuluttamisen vähenemistä. On selvää, että jos ihminen maksaa yksin kaikki asumiskulunsa, puhelin- ja nettiliittymänsä, kalusteensa, vakuutuksensa ja muut pakolliset menonsa, rahaa jää vähemmän muuhun käyttöön kuin taloudessa, jossa kuluja on jakamassa kaksi.

Ehkä markkinointiväki on osannut laskea tämän eikä pidä yksin asuvia kiinnostavana kohderyhmänä. Potentiaalia kuitenkin olisi, koska massaa on paljon.

Yksin asumiseen liitetään vahvasti yksinäisyys, joka on varmaan osin seurausta talouden koon muuttumisesta, mutta ei selity yksin sillä. Monella yksin asuvalla on vahvat verkostot, vaikka ikääntyessä myös yksinäisyyden riski kasvaa. Olisi hyvä selvittää, mitä mahdollisuuksia tästä löytyy.

Asumismuodon yleistyminen voi johtaa esimerkiksi uudenlaisiin jakamistalouksiin, joissa kaikkea ei hankita vain omaan käyttöön vaan yhteisesti. Autojen yhteiskäytön arvellaan lisääntyvän, ja on varmasti monia laitteita, jotka makaavat suuren osan ajasta käyttämättömänä.

Ehkä uusien asuinrakennusten suunnittelussa voisi ottaa asumismuodon muutoksen huomioon niin, että yhteishankinnat voisi toteuttaa taloyhtiön sisällä. Pyykkituvatkin voisivat jälleen olla arvossaan, jos koneet mitoitetaan oikein.

Yhden hengen talouksien kasvu voi myös kasvattaa asuintalojen yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimista, jos siihen tehdään puitteet. Miksei taloihin voisi tehdä vaikka yhteistä olohuonetta, jos yksinäisyyden kasvu huolestuttaa.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi