Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Saara
Larkio
saara.larkio@ess.fi

Esalainen

Aikuinen kohtaa itsesensuurinsa joulun alla

Hän pysähtyi äkisti keskelle vaatekauppaa. ”Sinä menit nyt lasten osaston puolelle, naisten osasto on tuolla”, äitini sanoi ja viestitti olemuksellaan, ettei ota vastaväitteitä. Mutisin, että voihan sitä aikuinen joskus tehdä löytöjä nuorten puoleltakin. Lähdin silti kiltisti poispäin.

Kotimatkalla näin kaksi pikkutyttöä, jotka hypähtelivät iloisesti tonttulakit päässään ja punaiset nutut yllään. ”Menkää Lotilan koulun joulumyyjäisiin!” tytöt lallattivat ja hyppelivät menemään. Mietin, miten vapauttavalta tuntuisikaan hyppelehtiä pitkin katuja ja huudella: ”Tilatkaa Etlari!” tai ”Hyvää joulun odotusta!”

Mutta aikuinen ei kehtaa. Tyttärenikin häpeäisi silmät päästään, jos näkisi tai kuulisi, että äiti riekkuu kaduilla tonttulakki päässään, vaikkei ole edes matkalla pikkujouluihin.

Lapsilla on usein kaikin puolin kivempaa, ja tämä ajatus vain korostuu joulun alla. Kun piti käydä pankissa hoitamassa aikuisten asioita, otin sieltä joulukalenterin matkaani (luvan kanssa). Muka tytärtä varten. Kuvakalenteri on tehty niin, että kun luukun avaa, siellä on jotain, joka täydentää kuvaa. Ikkunassa onkin tonttu ja lyhtytolpan päällä punatulkku. Tunnen lapsellista riemua aina luukun avatessani. Kuvakalenterissa on jotain ihastuttavan pientä tavarapaljoutta palvovassa maailmassa. Melkein nolotti, että hankin itselleni kosmetiikkajoulukalenterin.

Lapsena saa rauhassa uskoa, että joulupukki ja tontut ovat oikeasti tuolla jossain. Eikä tarvitse ajatella yhtä kankeasti kuin elokuvakriitikot, jotka kiiruhtivat vähättelemään Kurt Russellin tähdittämää Netflix-elokuvaa The Christmas Chronicles (2018). Sillä Kurt Russell on coolein joulupukki ikinä, pukilla on makeimmat tontut ever, ja tarina riemastuttavan soma! Tykkäsin elokuvasta aivan kamalan paljon, tyttäreni myös – siippani sen sijaan pelasi vieressämme koneella pasianssia ja murahteli välillä elokuvan juonenkäänteille, joita hän ei voinut välttyä kuulemasta. Siitä olimme kaikki samaa mieltä, että pukin kaahaus joulunpunaisella 400-heppaisella Dodge Challengerilla oli erittäin wow.

Aikuisen pitäisi jaksaa kannatella omaa ja perheen arkea, ajatella työasioita, eduskuntavaaleja ja maapallon tulevaisuutta. Pyrkimys uskottavuuteen, naapuripelko ja vastuu tekee meistä vakavia. Juutumme tuttuihin kaavoihin, emmekä mene enää lasten osastolle.

Mutta jaksamisessa auttaa se, ettei ota itseään tai elämää liian vakavasti. Puolisoa valitessa toisen huumorintajun pitäisi olla tärkein valintakriteeri – mikään ei voitele tulehtunutta tilannetta paremmin kuin yhteinen nauru.

Välillä on hyvästä hyppelehtiä tonttulakki päässään.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi