Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Mia
Miettinen
@MiaMiettinen mia.miettinen@ess.fi

Esalainen

Meitä on Lahdessa 10 000, oletko sinäkin pendelöijä?

Ihmiset asuvat yhä kauempana työpaikoistaan. Työmatkojen keskipituus on tilastojen mukaan puolitoistakertaistunut vuodesta 1990. Tuolloin keskimääräinen työmatka oli vähän alle kymmenen kilometriä, nyt matkaa kotoa työpaikalle kertyy linnuntietä jo hivenen yli neljätoista kilometriä. Muutos on seurausta työssäkäyntialueiden laajentumisesta, kaupunkiseutujen välisten työmatkojen lisääntymisestä ja työpaikkojen erikoistumisesta.

Lahdessa, kuten muuallakin Suomessa, työmatkojen keskipituutta lisää kasvava pendelöijien eli oman asuinalueen ulkopuolella työskentelevien määrä. Suurin osa lahtelaispendelöijistä suuntaa töihin Lahden kaupunkiseudun muihin kuntiin, kuten Hollolaan ja Orimattilaan, mutta vajaa kolmasosa menee pääkaupunkiseudulle.

Kuten kolumnin otsikossa kerron, kuulun itsekin pendelöijiin. Tosin vasta maanantaista alkaen, kun aloitan työt Riihimäellä. Kuljen jatkossa suurimman osan työmatkoistani junalla. Työt aloitan heti junaan astuttuani, työpäiväni päättyy, kun suljen tietokoneeni Lahden rautatieasemalla. Toisinaan teen myös etätöitä kotisohvalla.

Enkä ole yksin, sillä pelkästään Lahdessa pendelöijiä on noin 10 000. Pendelöinti onkin lisääntynyt jatkuvasti. Esimerkiksi 1980-luvulla vain joka viides työssäkäyvä pendelöi, viisi vuotta sitten heitä oli jo joka kolmas. Kehityksen odotetaan jatkuvan samanlaisena.

Kaltaisteni työmatkoilla töitä tekevien määrä on myös lisääntynyt. Kiitos siitä kuuluu mobiililaitteiden kehitykselle. Tutkijoiden mukaan tekniikan kehittyminen mahdollistaa jatkossa entisestään työssäkäyntialueiden laajenemisen. Minunkin tulevista työkavereista vain osa asuu Riihimäellä.

Ystävilleni pendelöinti on avannut aivan uuden maailman. Samaan aikaan rautateillä liikkuvista muodostuu kuulemani mukaan oma tiivis yhteisönsä. Ravintolavaunussa voidaan esimerkiksi juhlia synttäreitä, kilistellä perjantain kunniaksi tai parantaa muuten vain maailmaa.

Uusien tuttavuuksien lisäksi junassa vietetty aika voi tarjota myös sopivan mahdollisuuden irtautua työstä. Kymmenen minuutin työmatkalla se ei välttämättä onnistu, vaan työt voivat pyöriä päässä vielä kotonakin.

Vaikka pendelöintiä on tutkittu paljon, sen terveysvaikutuksista ei tiedetä paljoakaan. Saksassa on tosin huomattu, että 90 minuutin edestakainen työmatka on jonkinlainen raja, jonka jälkeen terveysriskit lisääntyvät. Suomessa pendelöinnin vaikutuksia ei tästä näkökulmasta ole kuitenkaan selvitetty.

Sama koskenee myös pendelöijien työergonomiaa. Mikä mahtaakaan olla paras työskentelyasento lähijunassa?

Mia Miettinen
mia.miettinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi