Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Chiméne
Bavard
chimene.bavard@ess.fi

Esalainen

Ketä saa kuvata lehteen? Kuka saa puhua?

Olemme valokuvaajan kanssa mukavalla keikalla paikallisessa alakoulussa. Oppilaat vastailevat reippaasti kysymyksiimme ja hymyilevät kuvaajalle. Kaikki sujuu kuin rasvattu, kunnes paikalle saapunut opettaja alkaa empiä oppilaiden kuvauslupien kanssa. Olemme jutelleet aiheesta jo keikkaa sopiessani pari päivää aikaisemmin, mutta muutamien oppilaiden vanhemmat eivät ole varmistaneet lupia. Minua harmittaa oppilaiden puolesta, koska varmuuden vuoksi joudumme jättämään muutaman heistä jutusta pois. Kuvatkin otetaan uudestaan ilman epävarmoja tapauksia.

Yllä kuvatut tilanteet ovat kokemukseni mukaan yleistyneet hurjaa vauhtia viime vuosina. Varsinkin päiväkodeissa lehtijuttuihin saa kysyä kommentteja vain harvoilta pikkulapsilta, vielä pienempi joukko saa olla lehtikuvissa. Hiljattain olin keikalla, jossa emme saaneet kuviin ketään, koska päiväkodin henkilökunnan mukaan vuorokauden varoitusaika leppoisasta juttukeikasta oli liian lyhyt. Se tuntui omituiselta, koska kaikissa päiväkodeissa ja oppilaitoksissa huoltajilta pitäisi kerätä tiedot medialuvista lukukauden alkaessa.

Koululaisten medialuvassa alle 15-vuotiaan oppilaan huoltaja määrittelee, saako oppilas näkyä lehtikuvissa ja saako kuvia oppilaiden koulussa tekemistä töistä näkyä koulun nettisivuilla tai tiedostusvälineissä. Lukioikäinen saa päättää luvasta itse.

Mielestäni medialupa on erinomainen juttu, koska se suojelee lasta ja helpottaa toimittajien työtä suunnattomasti. Joskus olen ihmetellyt kuvauskieltojen perusteluja. Esimerkiksi harvinainen etunimi on erikoinen syy, jos mitään muuta perustelua kuvauskiellolle ei ole. Ymmärrän ja kunnioitan lasten kuvauskieltoa, ja kysyn luonnollisesti myös luvan saaneilta lapsilta heidän oman suostumuksensa haastatteluun ja kuvaan. Yleensä he suostuvat niihin innosta kiljuen, mutta kaikkia lapsia ei mediassa esiintyminen kiinnosta. Sekin on hyvä päätös.

Alle 15-vuotiaiden lisäksi kuvauslupa-asioihin törmää vanhuksia haastatellessa. Oikein sydämestä otti pari viikkoa sitten, kun eräs vanha rouva olisi halunnut kertoa arjestaan ja tunteistaan lehden lukijoille, mutta omaiset peruivat luvat. Lievästi muistisairas rouva oli mielestäni hyvin kartalla nykymenosta ja tiesi millaisessa yhteydessä hänen kommenttejaan olisi käytetty. Jutusta katosi paljon makua, kun mummon sijaan ääneen pääsivät vain hoitolaitoksen työntekijät.

Kotimatkalla mietin, että missä vaiheessa ihmisestä tulee sellainen, joka ei saa kertoa mielipiteitään nimellään julkisesti? Erityisen kornilta ylivarovaisuus tuntuu, kun katsoo millaisia yksityisasioita ja perheen kuulumisia aikuiset ihmiset vuodattavat sosiaalisen median palstoilla.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi