Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Inhimillisiä päätöksiä kaipaaville uutta toivoa

Päätöksen teko on sanaparina vähintään byrokraattisesti, ellei peräti negatiivisesti latautunut, vaikka päätösten tekeminen on välttämätöntä, jotta mikään asia sujuisi.

Päätökset ovat harvoin myöskään sellaisia, että niille hurrattaisiin yhtenä miehenä (sananparsi, ei viittaa sukupuoleen), vaan aina on niitä, jotka olisivat halunneet toisenlaisen päätöksen. Sille ei voi mitään, sillä varsinkin demokraattisessa päätöksen teossa haetaan ratkaisuja, jotka tyydyttävät enemmistöä.

On myös päätöksiä, jotka on inhimillisten syiden vuoksi syytä tehdä vähemmistön edun mukaan. Tällaisista on viime ajoilta esimerkkejä, jotka lämmittävät sydäntä, koska ne ottavat huomioon ihmisten rajoitteita.

Ensimmäinen esimerkki on Lahden kaupungin päätös tuoksuttomuudesta. Kaikki eivät ylimääräisistä hajusteista kärsi, varmaankin enemmistölle tuoksuista ei koidu mitään haittaa, mutta on monia, joille tuoksut aiheuttavat ongelmia.

Se, että kaupungin työpaikoilla taataan hyvä työskentely-ympäristö hajuista kärsiville, on solidaarisuuden osoitus kaikilta muilta. En tiedä yhtään, onko joku päätöksestä harmissaan, mutta harmina se on sangen vähäpätöinen verrattuna päätöksen hyötyihin.

Hajusteille allergiset joutuvat välttelemään teattereita ja konsertteja sen vuoksi, etteivät kestä tuoksuja. Se ei ole kuvittelua eivätkä he voi oireilleen mitään.

Elokuvateatterit ovat järjestäneet tuoksuttomia näytöksiä ja samaa kannattaisi kokeilla myös muissa yleisötapahtumissa.

Toinen esimerkki inhimillisestä päätöksen teosta olisi Helsingin kaupungin ratkaisu yläasteikäisten kouluaamujen myöhentämisestä, jos se tulee hyväksytyksi. Se osoittaisi, että on otettu todesta tutkimustieto murrosikäisten vuorokausirytmin myöhentymisestä. Vaikka muutos olisi epäilemättä monille opettajille myös käytännössä hankala, siinä annettaisiin etusija oppilaille ja heidän jaksamiselleen. Ehkä välimuotojakin voisi löytyä, jos tahtoa riittäisi.

Tämän me teini-iän joskus kokeneet toki olemme tienneet ja nähneet myös omassa jälkikasvussamme. Osa selviytyy varhaisistakin aamuista kunnialla, mutta useille aikaiset herätykset ovat piinallisia. Ne on toki ollut helppoa heittää laiskuuden tai myöhään valvomisen piikkiin, mutta enää niin ei tehdä ja se on hyvä se.

Ehkä joskus saamme parannuksia, jotka ottavat huomioon myös ne, joille ylimääräinen melu aiheuttaa huomattavaa stressiä. Elokuvissa voisi olla näytöksiä, joissa desibelit ovat tavanomaista alhaisemmat ja ravintoloissa iltoja, joissa musiikki soi vain vaimeana taustalla. Minusta voisi saada potentiaalisen asiakkaan.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi