Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Anne
Honkanen
anne.honkanen@ess.fi

Esalainen

Oikein hyvää halloweenia - vai miten se nyt menikään

Oikein hyvää halloweenia kaikille! Vai miten sitä pitäisi toivottaa, sillä halloween-perinne on itselleni vieras. Tänään on kuitenkin lokakuun viimeinen päivä, jolloin googlen mukaan vietetään halloweenia.

Minun sukupolvelleni amerikkalaismallisen halloweenin viettäminen ei välttämättä ole tuttua muualta kuin elokuvista. Minua paljon nuorempien elämässä all hallow’s eve eli halloween on kuitenkin jo osa kalenteria, ja nuorempi polvi osaa juhlia sitä ilmeisesti asiaan kuuluvin menoin.

Näyttäisi esimerkiksi siltä, että monille lapsille halloween on yksi vuoden odotetuimmista juhlista. Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään halloween-juhlia, jotka poikkeavat normaalista arjesta. Oma viehätyksensä on siinä, että saa pukeutua naamiaisasuun sekä kaikenlaisella yliluonnollisella ja kammottavalla halloweeniin liittyvällä estetiikalla, jolle tällainen halloweenia tuntematon ei osaa antaa oikeanlaista arvoa.

Monien lasten mielestä halloweenia parempia juhlapäiviä ovat vain syntymäpäivät ja joulu, koska niinä päivinä jaetaan lahjoja.

Tällä viikolla vietetään myös kristillistä pyhäinpäivää. Sekin liittyy halloweenin tavoin vainajien muistamiseen, ja sen perinteet ovat meikäläisittäin halloweenia tutumpia. Käydään kenties haudoilla sytyttämässä kynttilät, ja poltetaan kynttilöitä ehkä kotonakin.

Toiselle isoäideistäni pyhäinpäivä oli aina jollain tavalla merkittävä juttu. Hartaalle kristitylle se tarkoitti kuolleiden muistamista ja kaikenlaisen ilonpidon välttämistä. Kuolleiden palvomista hän ei kuitenkaan suvainnut, ellei kyseessä ollut hänelle tärkeä Jeesus.

Toinen isoäideistäni taas puhui usein syksyisin kekristä: oli aika ennen kekriä ja jälkeen kekrin, jolloin alkoi uusi vuosi maatalousyhteisöissä. Hänen nuoruudessaan kekrinä oli ilmeisesti nykytermein ilmaistuna myös biletetty huolella.

Suomalaiseen maatalouskulttuuriin kuuluneella sadonkorjuujuhlalla ei kuitenkaan enää tuossa vaiheessa ollut kaupungissa asuneelle isoäidille sen suurempaa merkitystä. Se rytmitti kenties jollain tavoin hänen syksyään ainakin ajatuksen tasolla. Herkkusuuna ja taitavana kokkina tunnettu nainen saattoi satokauden kunniaksi kenties kokata hiukan paremman aterian, jota kutsuttiin syömään koko lähisuku.

Syksyn harmaudessa halloweenin, kekrin ja pyhäinpäivän tapaisille juhlapäiville on tilausta. Ne antavat syyn sytyttää kynttilän, syödä hyvin, kokoontua yhteen.

Harmi, että mikään näistä perinteistä ei oikeastaan ole ollut oman sukupolveni juttu: halloweenin juhlimiseen tunnen olevani liian vanha, pyhäinpäivän viettoon liian maallistunut ja kekrin omaksumiseen liian nuori.

Anne Honkanen
anne.honkanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi