Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Synnytystsemppi ei auta, jos velkapelko painaa

Lapset ovat rikkaus. Rikkaiksi lapset eivät kuitenkaan tee, kuten jokainen jälleen kerran liian pieneksi jääneen toppahaalarin tai tuoreimman harrastusmaksulapun kanssa painiskeleva vanhempi tietää.

Tilastokeskuksen kesällä julkistama viimeisin kotitalouksien varallisuus -tutkimus kertoo, että lapsettomien, 35–64-vuotiaiden parien mediaaninettoverallisuus oli vuonna 2016 noin 209 000 euroa. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä lukua eli puolella kotitalouksista oli vähemmän varallisuutta, puolella enemmän.

Kahden huoltajan lapsiperheiden nettovarallisuus oli samaan aikaan huomattavasti alhaisempi. Jos talouden kaikki lapset olivat alle 7-vuotiaita, oli mediaaninettovarallisuus vain 66 000 euroa. Vasta kun perheen nuorin lapsi on teini-ikäinen, saavuttaa lapsiperheen mediaanivarallisuus lapsettomien aktiivi-ikäisten pariskuntien varallisuuden.

Merkittävin varallisuuseron selittäjä on asuntolaina. Nettovarallisuudessa kotitalouden varoista on vähennetty velat, ja lapsiperheillä asunnot – ja asuntolainat – ovat suuremmat kuin lapsettomilla pareilla. Omistusasujia lapsiperheet ja yli 35-vuotiaat lapsettomat pariskunnat olivat yhtä usein, sillä 85 prosenttia tällaisista kotitalouk­sista omisti asuntonsa.

Suomessa tuskaillaan ennätyksellisen pienen syntyvyyden kanssa. Syntyvyys on laskenut jo useita vuosia peräkkäin.

Harva kenties jättää lapset hankkimatta yksinomaan talou­dellisten syiden vuoksi, mutta talous on eittämättä yksi osatekijä, etenkin silloin, kun mietitään perheen lapsimäärää. Esimerkiksi Väes­töliiton keväällä julkaisemassa perhebarometrissa taloudellisen tilanteen epävarmuus sekä työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet olivat tärkeimpiä syitä sille, etteivät kyselyyn vastanneet yrittäneet hankkia lisää lapsia perheeseensä. Kokonaan lapsettomilla tärkein peruste lykätä perheellistymistä olivat elämäntyyliin liittyvät syyt.

Kuten tiedetään, iso osa työpaikoista on viime vuosina keskittynyt kasvukeskuksiin, samoin työikäisten muuttoliike. Kasvukeskuksissa muuttoliike voi näkyä asuntomarkkinoilla hintojen nousuna, mikä osaltaan kasvattaa lapsiperheiden talouspaineita. Sattumaa tai ei, syntyvyys on alhaisinta ja asuntojen hinnat korkeimmat Helsingissä.

Liian alhainen syntyvyys on ongelma monesta näkökulmasta. Siksi lapsenhankintaan tulisi kannustaa ei vain puheissa, vaan etenkin teoissa. Sanomattakin on selvää, että tsemppipuheilla synnytystalkoista on päinvastainen vaikutus. Kohtuuhintaiset asunnot ja työ- ja perhe-elämän joustavampi yhteensovittaminen olisivat hyvä alku. Tekemistä siis riittää niin poliitikoilla kuin työnantajillakin.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi