Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Esalainen

Kirjasto on tulevaisuusinvestointi

Tiistaina Lahden kaupunki kertoi talousarviosuunnitelmistaan. Kuulosti niin tavanomaiselta: menoja pitää suitsia ja leikata. Yhdeksi leikkauskohteeksi virkamiehet esittävät esimerkiksi Jalkarannan lähikirjaston lakkauttamista.

Pienet kirjastot ovat ennenkin olleet leikkauslistoilla. Säästökohteita etsivän virkamiehen mielikuvitus – tai sen puute – näyttää kulkevan tasaista latuaan.

ESS kyseli tuoreeltaan reaktioita uutiseen. Jalkarannan kirjaston asiakas Eija Hammar oli tyrmistynyt lopetusaikeista (10.10.) Olen samaa mieltä.

Kuulun siihen suomalaisten suureen massaan, joka arvostaa kirjastopalveluita hyvin paljon. Asiaa on tutkittukin: esimerkiksi viime joulukuussa julkistetussa Kuntaliiton tutkimuksessa kirjastopalveluihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä kaikista kuntien palveluista.

Monet aloittavat kirjastossa käynnin jo vauvanvaunuissa, mikä on valtavan hieno asia.

Jalkarannan kirjasto toimii kolme vuotta sitten valmistuneessa monitoimitalossa. Talon rakentaminen maksoi noin 22 miljoonaa euroa. Kun sitä suunniteltiin, haluttiin tehdä talo, joka olisi enemmän kuin koulu. Nykytrendihän on, että vanhojen koulujen tilalle rakennetaan monitoimitaloja, alueen yhteisiä olohuoneita ja kohtaamispaikkoja. Kirjastolla on tässä yhteisöllisyyden luomisessa tärkeä tehtävä. Se on monille erittäin hyvä syy lähteä ulos n eljän seinän sisältä. Samalla kun käy lukemassa lehtiä tai kirjoja ja lainaamassa aineistoja kotiin, voi tavata tuttuja tai vaihtaa muutaman sanan kirjastovirkailijan kanssa. Kun kirjasto on koulun yhteydessä, voi päiväaikaan katsella lasten menoa, kenties saada aivan uusia vaikutteita koulumaailmasta.

ESS:n haastattelema Eija Hammar oli jäänyt eläkkeelle ja hän kertoi käyvänsä Jalkarannan kirjastolla kerran, pari viikossa.

Usein puhutaan monisukupolvisista kohtaamispaikoista. Tässä meillä on juuri sellainen.

On jollain tavalla surkuhupaisaa, että Lahti rakentaa kymmenillä miljoonilla monitoimitaloja, mutta nyt ei olisi enää varaa pitää rakennuksia siinä käytössä, johon ne on suunniteltu. Tietysti velkakriisissä on joskus tarpeen leikata rajustikin, mutta yhden lähikirjaston lakkauttamisella saatu säästö, arviolta reilut 100 000 euroa, on aika pieni näihin miljooniin verrattuna.

Eniten kaupunkilaisten veroeuroja nielevät sosiaali- ja terveysmenot, ensi vuonna noin 361 miljoonaa euroa. Paisuviin sotemenoihin on tietysti monta syytä: väestö ikääntyy, kansansairaudet lisääntyvät ja niiden aiheuttamat lisäsairaudet maksavat.

Voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta eikö lähikirjasto olisi yksi tapa hillitä näiden menojen kasvua? Liikunta (kirjastolle kävely) ja terveellinen ruokavalio (monitoimitaloissa voi nauttia lounaan tai välipalan) ja terveet elintavat (kirjastosta löytyy oikeata tietoa aiheesta) ehkäisevät ainakin kakkostyypin diabetesta – kansansairautta, joka maksaa veronmaksajille yli miljardi euroa vuodessa.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen mainitsi talousarvion yhteydessä, että Lahti on tehnyt paljon tulevaisuusinvestointeja. Eikö kirjastoakin voisi pitää tulevaisuusinvestointina?

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi