Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Jukka
Airo
jukka.airo@ess.fi

Esalainen

Keksittyjä ja oikeita lahtelaisia talvisodassa

Lahtelaiskirjailija Timo Sandberg on kiehtovalla poliisimies Otso Kekki -sarjallaan vienyt lukijansa sisällissodan jälkeiseen ja sen synkkää perintöä kantavaan kotikaupunkiinsa.

Sarjan uusimmassa romaanissa Tilinteko eletään jo talvisodan aikoja. Sandberg on taas nähnyt suuren vaivan luodakseen tapahtumille todenmukaisen ajankuvan. Harmittavasti ote lipsahtelee tällä kertaa paikoin.

Luonnehdinnat Natsi-Saksan kanssa vehkeilevistä ja sapelejaan kalistelevista Suomen herroista osuisivat kohdalleen, jos kyse olisi jatkosodasta. Talvisota kun pääsi yllättämään herramme housut kintuissa.

Suomi havahtui vasta, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan ja Moskovasta kävi käsky neuvotteluihin. Aseisiin kutsutuille miehille ei ollut tarjota kuin kivääri ja kokardi. Eikä eduskunnassa ollut rauhanoppositiota vielä tuolloin. Se syntyi vasta 1943, kun Saksan häviö oli käynyt ilmeiseksi.

Rauhanoppositioon muuten kuului myös ESS:n silloinen päätoimittaja Frans Keränen.

Toki on ymmärrettävää, että Sandberg hahmottaa talvisodan aattotunnelmat romaanihahmojensa silmin. Heistä useimmat ovat vankkoja vasemmistolaisia. Kekki yrittää poliisina tasapainoilla työläisystäviensä ja äärioikeistolaisten työkavereidensa välillä.

Punatähtiset pommikoneet Lahden yllä panevat työväenaatteen puntariin. Metallimies Ismo Torni lähtee sotaan. Puutyömies Anton Rimminen pakenee maalle.

Kekki, Torni ja Rimminen ovat keksittyjä hahmoja, mutta Tilinteossa seikkailee myös oikeasti eläneitä lahtelaisia. Rimmisen kommunistitovereita ovat Eino ja Alma Kock sekä Toivo ja Matti Lång. Kaikki nousivat sotien jälkeen merkittäviin asemiin SKDL:n riveissä Lahden kuntapolitiikassa, paitsi toinen Långin veljeksistä.

Alma Kock vaikutti kolmen muun naisvaltuutetun kanssa 1960-luvulla ratkaisevasti kaupunginsairaalan rakentamiseen. Hänet palkittiin Lahden mitalilla. Eino Kock johti vuosikymmenet raittiuslautakuntaa. Pariskunnan pojasta Osmo Kockista tuli kansanedustaja ja suurlähettiläs, joka näki paikan päällä Romaniassa kommunistisen diktatuurin kukistumisen.

Toivo Lång käväisi eduskunnassa asti, mutta hänen veljensä kohtalo oli karumpi. Matti Lång loikkasi jatkosodassa rintamalle pakotettuna vihollisen puolelle. Hänet lähetettiin desanttina takaisin. Joulukuussa 1942 Lång ampui Soltin korvessa häntä jäljittäneen komisario Leevi Koskimaan, suurperheen isän. Seuravana syksynä Lång jäi poliisin haaviin Kilpiäisissä ja kuoli vankilassa tulituksessa saamiinsa haavoihin.

En ylläty, jos Matti Lång nousee isoon rooliin Kekki-sarjan seuraavassa osassa.

Jukka Airo
jukka.airo@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X