Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Juha
Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Esalainen

Eikö kukaan halua enää ydinvoimaa?

Eduskuntavaaleja edeltävä syksy on lobbauksen kulta-aikaa. Eri organisaatiot haluavat vaikuttaa puolueisiin ja yleiseen mielipiteeseen, jotta niiden ajamat asiat putkahtaisivat vaaliteemoiksi ja lopulta hallitusohjelmaan. Siihen nähden energiasektorilla on nyt ihmeen hiljaista.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa kolme yhtiötä havitteli eduskunnalta ydinvoimalupaa. Näistä vain Fennovoima kitkuttelee eteenpäin. Fortum ja Teollisuuden voima (TVO) tuntuvat tyytyvän nykyisiin voimaloihinsa. Mistä moinen suunnanmuutos?

Selvä syy on se, ettei ydinvoima ole taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Wärtsilä laski kesällä, että Suomi tuottaa sähköä tuulivoimalla 27 prosenttia halvemmalla kuin uudella ydinvoimalla.

Tuulivoima on ydinvoimaa halvempaa jopa ilman tukia. Vertailukohtina ovat surullisenkuuluisa Fennovoiman hanke sekä Loviisan reaktorit korvaavat voimalat.

Wärtsilällä on oma lehmä ojassa, sillä yhtiö valmistaa säätövoimaa tuottavia kaasulaitoksia. Säätövoimaa tarvitaan tyynellä säällä.

Laskelma on silti uskottava. Ydinvoima on ollut puuskittaisessa vastatuulessa koko tämän vuosikymmenen. Ensin iski tsunami Fukushimaan, ja ydinvoiman turvallisuusnormeja tiukennettiin.

Reaktorin hinta nousi miljardeilla, ja energiamuodon maine romahti. Fennovoimasta alkoi joukkopako. Omistajiksi jäivät lähinnä Venäjän valtion pyörittämä Rosatom, Outokumpu, Rautaruukki ja kunnallisia energiayhtiöitä (mukaan lukien Lahti Energia). Fortum suostui lopulta mukaan vain valtion ylimmän johdon patistelemana.

Ympyrä sulkeutui, sillä myös Fortumin nykyiset voimalat rakennettiin 1970-luvun lopulla idänpolitiikan tuloksena.

Hyvin mielenkiintoisia ovat myös TVO:n kiemurat. Yhtiö alkoi lobata kolmatta voimalaa jo 1980-luvun puolivälissä, kunnes Tšernobylin ydinvoimalassa räjähti. Hanke meni jäihin, ja lupa heltisi vasta 2002. Valmista piti olla 2009, mutta hanke on yhä kesken.

Olkiluoto 3:n vaikeudet ja hinnannousu ovat olleet niin massiivisia, että ydinvoimarakentamiselta tuntuu menneen tahto ja energia koko maasta. Rahaa ei yksityisiltä yrityksiltä tipu. Edes TVO itse ei enää näy lobbaavan OL4:n puolesta – vaikka eduskunta on sille jopa kertaalleen luvan myöntänyt. Peräti 35 vuoden taistelu yhden reaktorin puolesta hyydyttää innokkaimmankin.

Fennovoimallakin on menossa pitkä ja kivinen tie. Rakentamisen on ilmoitettu jo viivästyvän, ja ydinturvallisuutta valvova Stuk valittaa epämääräisyyksistä.

Osa kunnista on päättänyt vähentää omistustaan Fennovoimasta, joten katse siirtyy taas val-tionyhtiö Fortumiin. Muutakaan ei keksitä.

Juha Honkonen
juha.honkonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi