Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Saara
Larkio
saara.larkio@ess.fi

Esalainen

Kysymys elämän tarkoituksesta tuli eteeni kolme kertaa samalla viikolla

Siihen se paukahti, autojonossa köröttelyn lomaan, kysymys elämän tarkoituksesta. Radiotoimittaja soitti filosofille, joka siteerasi amerikkalaista kirjailijaa kertoen kirurgista, jota ei enää huvittanut mennä töihin. Ei, vaikka hän pelasti työkseen ihmishenkiä. Kirurgin elämällähän oli mitä jaloin merkitys! Mutta kirurgi-parka ei tuntenut niin, vaikka tekee varmasti monen mielestä äärettömän tärkeää työtä. Hän oli valinnut ammattinsa miellyttääkseen lääkärivanhempiaan, eikä työ ollut hänen oma unelmansa.

Filosofi vastasi, että elämän tarkoitus on tehdä muille ihmisille hyvää, mutta myös se, että löytää jollakin tavalla merkityksellisyyden. Kirurgin piti etsiä uusi tapa toteuttaa itseään.

Seuraavana päivänä tapasin 103-vuotiaan hollolalaisen, Eeva Tonttilan. Hän haki 64 vuotta sitten raajarikkoisena syntyneen veljentyttärensä pois lastenkodista ja kasvatti hänet. Nykyään ottotytär huolehtii kasvattiäidistään, ja perheen selvästi lämpimät välit tekivät minuun vaikutuksen. Kun kysyin Tonttilalta pitkän elämän salaisuutta, hän sanoi lähes samat sanat kuin filosofi radiossa: että on saanut olla niin monille avuksi. Tonttila puhui myös rakkauden tärkeydestä. Vaikka elämä on ollut kovaakin, on Tonttila saanut läheisiltään paljon rakkautta.

Toimitukseen palattuani aloitin keskustelun elämän tarkoituksesta kiireisten kollegoiden kanssa. Eräs heistä puuskahti, että on päässyt yli mokomista pohdinnoista, ja pitää elämän tarkoituksen miettimistä turhana. Se ei kuulemma johda yhtään mihinkään. Ajankohtakaan ei ollut hänestä keskustelunaiheelle sopiva. Minusta hänen turhautumisensa oli vähintään yhtä kiinnostavaa kuin varsinainen keskustelunaihe.

Koska on oikea aika puhua elämän tarkoituksesta?

Eksistentiaaliset kysymykset seurasivat minua vielä toisellekin juttukeikalle samalla viikolla. Haastattelin Lahti Fringe Festivaaleilla mukana ollutta taiteilijaa Christina Tsantekidouta, jonka installaatiossa ihmiset vastasivat ääninauhoilla kysymykseen elämän tarkoituksesta ja olemassaolon merkityksestä.

Eräässä keskustelussa mies tokaisi Jumalasta puhuvalle tämän puhuvan roskaa. Toisessa keskustelussa kysyttiin, määritteleekö mustasukkaisuuden määrä todellisen rakkauden. Kolmas pani musiikkia soimaan.

Berliinissä asuva Tsantekidou sanoi, että osa ihmisistä pelkää näin isoja kysymyksiä, joihin ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta. On helpompaa miettiä lähinnä ruokatarjouksia tai seuraavaa työtehtävää. Mutta olen Tsantekidoun kanssa samaa mieltä siitä, että isoja kysymyksiä olisi hyvä välillä miettiä – turhautumisen takaa voi paljastua jokin tärkeä oivallus.

On myös niin, että suuria kysymyksiä pohtiessa tuntuu syntyvän vain uusia kysymyksiä.

Yksi parhaimmista ellei paras elämänohje, johon silmäni ovat viime aikoina osuneet, löytyy Rollins Band -yhtyeen Shine-kappaleesta:

”No such thing as free time. No such thing as spare time. No such thing as down time. All you got is life time. Go.”

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi