Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Aino
Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi

Esalainen

Seksihelteestä tuli selibaattihelle

Vihaan hellettä. Kyllä, vaikka saamme nauttia siitä Suomessa vain hyvin harvakseltaan. Seuraavaksi sanot viisaana, että valittamisen sijasta minun pitäisi nauttia helteestä. Nauttia mistä?

Siitä, että nukkuminen on mahdotonta ja ruokahalu kadoksissa? Jatkuvasta nuutuneesta ja väsyneestä olosta? Siitä, että uimahalli, suihku ja marketin kylmäosasto ovat näillä keleillä suosikkipaikkojani?

Siitä, että minun ei tee mieli viettää aikaa ulkona, koska tulee tukala olo? Vai siitä, että kotona on vielä kuumempaa? Kenties siitä, että maastopalot riehuvat, vilja- ja marjasadot ovat huonoja ja järvet sinilevässä?

En ikinä valita 30 asteen pakkasesta. Kylmään auttaa pukeutuminen. Helteellä yöllä hikoillessa ei paljon ole tehtävissä, jos nukkuu jo alasti kylmäkalle kainalossa.

Jokainen saa rakastaa hellettä ja jokainen saa vihata kylmää. Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi sanoa, että kaikkien tulisi nauttia helteestä. Helle ei yksinkertaisesti sovi kaikille samoin kuin ei kylmäkään.

Bongasin tviitin, joka kiteyttää ajatukseni täydellisesti: ”Jos sanoo, että kuumasta helteestä pitää iloita, koska talvella on liian kylmä, se on sama kuin sanoisi että ripulista pitää iloita, koska vatsa on välillä kovana.”

Ja kuten Pekka Poutakin sen viime viikolla myönsi: tämä ei enää ole seksihelle vaan selibaattihelle.

Helteen aikana ihmisten olisi syytä pohtia, mistä tällaiset eriskummalliset säät johtuvat. Ilmastonmuutokseen liittyvät nimenomaan äärimmäiset ja harvinaiset sääolosuhteet.

Lunta on esimerkiksi silloin, kun sitä ei pitäisi olla. Tyypillistä tälle kehitykselle ovat lumettomat talvet sekä harvinaisen kylmät ja kuumat säät. Tämä ei varsinaisesti saa minua nauttimaan helteestä yhtään enempää.

Viime viikkojen aikana olemme saaneet lukea lehdistä ympäristöongelmista ympäri maailmaa. Ruotsi on pyytänyt apua maastopalojen taltuttamiseen Naton rauhankumppanuusmailta. Kreikassa lähes sata ihmistä on kuollut ja yli 200 ihmistä loukkaantunut maastopalojen vuoksi. Laosissa tulvat ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä.

Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat maapallon kolkat muuttuvat asuinkelvottomiksi juuri tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Ja nämä kolkat ovat sellaisia paikkoja, joissa väestöntiheys ja määrä on suurinta.

On todennäköistä, että tulevaisuudessa Suomessakin nähdään pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia. Suomesta voi tulla jopa todella houkutteleva kohde.

Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa. Toistaiseksi voimme vain pähkäillä, moniko heistä haluaa Suomeen.

Aino Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi