Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Marjaana
Lahola
marjaana.lahola@ess.fi

Esalainen

Kaiken kansan junaetiketti - muutama kätevä neuvo

Kesä on mukavaa aikaa kotimaanmatkailulle. Varsinkin pitkillä matkoilla moni valitsee kulkuvälineeksi ympäristöystävällisen, autoiluun verrattuna kuopattoman ja ­sosiaalista kanssakäymistä tarjoavan Valtion Rautatiet.

Joskus tuohon sosiaaliseen kanssakäymiseen on hyvä tarjota evästystä, jollaista ei ole ravintolavaunussa tarjolla. Tässä siis muutama kätevä neuvo junaetikettiin.

Ensimmäinen ohje kaikille julkisissa liikuntavälineissä matkaaville on seuraava: ole kuin olisit paikalla yksin, mutta käyttäydy aivan kuin olisit keskellä täyttä junanvaunua. Silloin yhteisellä matkalla elo sujuu mahdollisimman miellyttävästi.

Esimerkiksi kynsilakat ovat siitä jänniä kaunistautumisvälineitä, että ne haisevat järkyttävän pahalta – myös ihan kaikille lähistöllä istuville.

Jos siis yllättävä kynsien lakkaamisen tarve iskee, vastusta mielihalua kaikin keinoin, esimerkiksi istumalla käsiesi päällä loppumatkan ajan. Se, ettei kukaan valita hajusta, tarkoittaa lähinnä sitä, että olemme suomalaisia eikä sitä, ettei ketään haittaisi.

Korvat saavat joskus nauttia junassa yllättävistä musiikkielämyksistä. On silti hyvä muistaa, että vaikka itsellä olisi maailman paras musiikkimaku räpin, popin, klassisen tai lastenmusiikin suhteen, vaunussa saattaa istua jostakin muusta musiikkityylistä nauttiva kanssaihminen.

Yhteinen rauha säilyykin mainiolla keksinnöllä: kuulokkeilla! Ne kulkeutuvat mukana pienessä tilassa, ja kuulokkeilla voi sekä pitää musiikkikokemuksen omana ilonaan että sulkeutua muiden aiheuttamalta häiriöltä.

Myös oman äänenkäytön arvioiminen voi vaatia tietoisen läsnäolon harjoittamista. Kannattaa siis käyttää harkintaa, ennen kuin alkaa käydä junassa kovaäänisesti läpi perheongelmiaan, lääkäridiagnoosejaan tai parhaita ooppera-aarioita.

Äänekkäille tai arkaluonteisille puheluille mitä mainioin paikka on monesta junasta löytyvä puhelinkoppi, jossa saa jutella aivan rauhassa – aivan kuin asiaa olisi ajateltu jo junaa suunniteltaessa!

Joskus ympäröivien ihmisten huomiointi voi mennä myös liian pitkälle. Kun vieressä istuva ihminen avaa läppärin, ei ole valtava rikos, jos sattumalta näkee, mitä sarjaa tämä katsoo. Sen sijaan on hyvä valita sanansa tarkoin, jos aikoo aloittaa keskustelun naapurin ruudun sisällöstä, jottei vaikuta turhan tungettelevalta. Jos naapuri laittaa kuulokkeet korviinsa tai avaa kirjan, keskustelu on hyvä tulkita päättyneeksi.

Jos toisaalta haluaa laittaa puhelimensa latautumaan naapurin polvien yli, on hyvä avata keskustelu varoittamalla asiasta ensin.

Selkänojan käyttö puolestaan jakaa mielipiteitä. Itse väittäisin, että käytettäväksi se on tarkoitettu, mutta jos aikoo suunnata ravintolavaunuun, takana olevaa voi muistaa nostamalla selkänojan takaisin ylös.

Täyttä hiljaisuutta junassa ei tietenkään vaadita. Kun juna on myöhässä, on sopivaa huokailla ärtyneesti yhteen ääneen koko vaunun väen kanssa. Siinä me suomalaiset olemme mestareita.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi