Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Ruska
Paronen
ruska.paronen@ess.fi

Esalainen

Missä muualla voisit olla juuri nyt? Sosiaalinen media lisää paitsi jäämisen pelkoa

Viime viikonloppuna oli paljon erilaisia tapahtumia, muutamat musiikkifestarit eri puolilla Suomea ja Lahdessakin ilmaiskonsertti Sopenkorven Kesannossa. Ilmakin oli mitä parhain koko päivän ulkoilulle.

Olin luvannut viettää lauantain ystäväni kanssa, ja pohdimme pitkin viikkoa, mitä tekisimme. Lopulta päädyimme spontaanille Viron risteilylle, mutta se onkin kokonaan toinen tarina.

Vaikka meillä oli todella hauskaa laivalla ystäväni kanssa, sosiaalinen media oli täynnä kuvia tapahtumista, joihin olisimme voineet mennä. Aina kun näin uuden päivityksen siitä, missä olisin voinut olla sillä hetkellä, sai se minut kyseenalaistamaan oman valintani jatkuvasti ja potemaan massiivista FOMOa. Samaa sanoi myös ystäväni.

FOMO tulee sanoista fear of missing out, vapaasti suomennettuna se voisi olla paitsi jäämisen pelko. Kyseessä on hyvin yleinen nuorille ahdistusta aiheuttava tunne.

Ylen viime tammikuussa haastattelema Helsingin yliopiston aivotutkija Mona Moisala sanoo FOMO-ilmiön liittyvän voimakkaasti runsaaseen, jopa pakonomaiseen somen käyttöön.

Jutussa kerrotaan myös, että kun ihminen kokee jäävänsä ulkopuoliseksi vuorovaikutustilanteessa, tutkimusten mukaan myös aivojen kipukeskukset aktivoituvat. Kyseessä ovat samat alueet, kuin fyysistä kipua koettaessa.

Kanadalaisissa Carletonin ja McGillin ylipistoissa tehdyn opiskelijoiden FOMOa käsitelleen tutkimuksen mukaan sosiaalinen media kuitenkaan ei ole yksiselitteisesti FOMOn aiheuttaja. FOMOn aiheuttaman ahdistuksen kannalta ei ollut väliä, miten tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kuulivat aktiviteetista tai tapahtumasta, jonka he olivat jättäneet välistä. Toisaalta tutkimuksen mukaan sosiaalisen median kautta tällaisen tiedon kohtaaminen on nykyään helpompaa ja yleisempää.

Kanadalaistutkimuksessa kävi ilmi myös se, ettei sillä ole vaikutusta, kuinka mukavaa ja nautinnollista oma tekeminen oli. Muistuttaminen toisesta tai muusta mahdollisesta tekemisestä aiheutti opiskelijoissa aina negatiivisia tunteita ja herpaantumista omasta tekemisestään.

Harmillista kyllä, mutta virallista vastalääkettä FOMOon ei ole. Muutaman vuoden takaisessa useamman yliopiston välisessä tutkimuksessa FOMOn uskotaan juontavan juurensa ihmisen yleisestä epävarmuudesta ja tyytymättömyyden tunteesta.

Kun tyytyväisyys omaan elämään nousee, voi FOMOkin siis helpottaa.

Psykologi Nick Hobson kirjoittaa yhdysvaltalaisen Psychology Today -verkkomedian blogipostauksessaan, että paitsi jäämisen pelkoa vastaan voi taistella keskittymällä siihen, mitä on tekemässä ja olemalla enemmän läsnä. Hobson toteaa FOMOn helpottavan myös iän myötä.

Lopullinen ohje siis kaikille kanssafomoilijoille kuuluukin näin: hyväksy valintasi ja missä olet, älä katso puhelinta ja odota seuraavaa syntymäpäivää.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi