Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Helmi
Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi

Esalainen

Hissipieru nolottaa vasta, kun joku haistaa sen

Tarjoilija kiikuttaa pöytään pihvin ja kahdet lisukkeet. Annoksessa komeilee karva. Varmaankin täysin harmiton, mutta ällöttäähän se.

Hätääntyneet katseet vaihtuvat, ja tarjoilija ehtii lähteä. Tilauksessa oli kaksi pihviä lisukkeineen, ja toiselle tuotiin pelkkä karvainen perunamuusi.

Alkaa hiljainen kyräily, joka päättyy siihen, että pihvi jaetaan kahtia ja karva nypätään pois. Tarjoilijan pysäyttäminen hävettää liikaa.

On aivan mahdottoman noloa kertoa tarjoilijalle, että joko hän tai joku hänen työtovereistaan on koristellut annoksen jollain häpykarvalta näyttävällä. Noloa on myös pieraista hississä, puhua kuukautisista tai kertoa sairastavansa lääkeriippuvuutta.

Häpeä ei kysele, onko kyseessä karva vai riippuvuussairaus. Se päivystää kaikkialla potentiaalina, joka voi pullahtaa esiin karvaisissa ja karvattomissa tilanteissa.

Pelkäämme sekä omien että muiden kasvojen menetystä. Ravintolassa uuden annoksen pyytäminen hävettää, koska tarjoilija saattaisi nolostua kiusallisen vahingon takia.

Lääkeriippuvuus nolottaa, koska sen pelätään leimaavan nistiksi tai huonoksi ihmiseksi. Ei kukaan häpeä sitä, ettei haluaa syödä karvoja, mutta yhteisön reaktio voi kyllä nolottaa.

Häpeästä väitelleen teologi Ben Malisen mukaan häpeä on kaikista vaikeimmin ymmärrettävä ja käsiteltävä tunne. Suru lähtee suremalla, mutta häpeä ei lähde häpeämällä, vaikka ripustautuisi torille häpeäpaaluun.

Myöhäiskeskiaika oli häpeärangaistuksen kulta-aikaa. Vielä 1800-luvun lopulla Suomen alueella saattoi joutua kirkon määräämänä jalkapuuhun.

Rikoslain muuttuminen 1894 poisti kulttuuristamme häpeärangaistuksen. Emme silti luopuneet itsemme epävirallisesta ruoskimisesta.

Ruoskan iskut häpeäkokemuksen kuvailijana eivät ole liioittelua. Vuonna 2016 julkaistun evoluutiopsykologisen tutkimuksen mukaan häpeä vastaa fyysistä kipua.

Tutkimuksessa selvisi, että häpeän tarkoitus on suojella sosiaalisia suhteita ja motivoida korjaamaan niitä. Evoluutiopsykologiasta voi olla montaa mieltä, mutta varmaa on se saatanallinen kivistys palleassa, kun jokin nolottaa.

Amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä Scott Adams on pureutunut häpeän tunteeseen suositussa podcast-sarjassaan. Adamsin vinkki on, että noloista tilanteista saa hyviä tarinoita. Psykologi Ville Ojasen mukaan sanoitettu tunne kestää 60 sekuntia, kun sanoittamaton voi kestää 60 vuotta.

En silti kannusta ketään pieraisemaan hississä vain hyvän tarinan vuoksi. Haju näet voi kestää kauemmin kuin 60 sekuntia, vaikka sanoisikin ”oho”.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi