Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Palveluiden karsiutumisesta lähiöissä kärsivät eniten ne, joiden on vaikeaa liikkua paikasta toiseen

Viime viikonloppuna ESS:ssä kuvattiin erilaisilla asuinalueilla asumisen etuja ja haittoja. (ESS 10.6.) Asuinalueen palveluilla on suuri merkitys uutta kotia etsittäessä, toisaalta pois ei välttämättä lähdetä, vaikka palvelut vähitellen lakkaisivatkin. Usein ongelma ratkaistaan autoilemalla palveluiden perässä.

Kun palvelut keskittyvät tietyille alueille tai keskustaan, ei ole ihme, että auto on monelle pakollinen väline.

Vaikka turhaa autoilua haluaisi välttää, on perheen ostokset hankalaa kantaa pysäkille, kuljettaa bussissa ja taas pysäkiltä kotiin. Kun kauppoja oli tiheämmin, ei ollut pakko tehdä samanlaisia suurostoksia kerralla, vaan ostokset sai kannettua kotiin ilman, että käsivarret ulottuivat maahan asti.

Asuin lapsena Lahden Kiveriössä ja siellä oli kolme ruokakauppaa, apteekki, kirjasto, Postipankki, kioski, nakkikioski ja kaksi baaria puolen kilometrin säteellä. Ilman autoa pärjäsi mainiosti ja ainahan pystyi käyttämään linkkua (linja-autoa), jos oli asiaa kaupungille.

Vaikka Kiveriössä palvelut ovat edelleen kohtalaisella tolalla, monella muulla alueella tilanne on kehno. Muun muassa Metsäkankaalta joutuu lähtemään paketin hakuun aseman taakse. Autottomalle tämä on turhan hankalaa.

On selvää, että kauppaketjut pitävät kauppoja alueilla, joissa ne kannattavat riittävän hyvin. Kaupallisten palveluiden katoamiseen vaikuttavat aina myös alueen asiakkaat itse.

Jos lähes kaikki ostokset haetaan automarketista ja unohtuneet lähikaupasta, ei lähikauppa kovin pitkään pärjää. Palveluiden karsiutumisesta kärsivät eniten ne, joiden on vaikeaa liikkua paikasta toiseen.

Muiden palveluiden, esimerkiksi terveyspalvelun, keskittämistä perustellaan kustannustehokkuudella. Ehkä se tehokasta onkin palvelun järjestäjän kannalta, mutta laskelmiin voisi ottaa joskus myös asiakkaiden näkökulman. Jos mukaan laskisi vaikka sen, kuinka kauan asukkaalta menee palveluiden perässä matkustamiseen ja sieltä palaamiseen, tehokkuusluvut voisivat näyttää toisenlaisilta.

Yhtä lailla julkisten palveluiden järjestämisessä kannattaisi ottaa huomioon ympäristönäkökulmat. Entä jos ympäristövaikutusten arviointi olisi niissäkin pakollinen?

Silloin voisi laskea, kuinka paljon enemmän tulee autolla ajamista verrattuna siihen, että palvelut pysyisivät lähellä. Vaikka julkisia kulkuvälineitä on kohtalaisen hyvin tarjolla, eivät ne ole kovin hyvä vaihtoehto esimerkiksi kuumeiselle tai selkäsärkyä potevalle.

Vaikka vanhaan ei ole paluuta, on aina mahdollista miettiä uusia ratkaisuja, kuten erilaisten yhdistelmäpalveluiden perustamista myös lähiöihin ja kyliin.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X