Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Kielelle on monta käyttötarkoitusta

Suomen kielen asema on heikkenemässä monilla tieteenaloilla. Esimerkiksi lääketieteen väitöskirjat tehdään englanniksi, halusi väitöksen tekijä sitä tai ei. (ESS 23.5.)

Ilmiö leviää tieteen alojen kansainvälistymisen mukana ja on toki tärkeää, ettei suomalainen osaaminen jää vain oman tiedeyhteisön tietoon kielirajan takia. Siihen auttaa, että tutkimukset julkaistaan kielellä, jonka moni hallitsee.

Silti tällaista suomen kielen vaalijaa tieto suomen kielen aseman heikkenemisestä surettaa. Suomi on niin hieno, ilmasuvoimainen, elävä ja toisaalta alati uudistuva kieli, että toivoo, ettei kyse ole ainakaan suomen arvostuksen puutteesta.

Suomen kieli on saanut vaikutteita muista kielistä tuhansien vuosien ajan ja muuttuu koko ajan. Karsastan silti sitä, että kieleen sotketaan puhtaasti englanninkielisiä sanoja etenkin, jos suomeksi on löydettävissä yhtä hyvä ilmaus.

Usein kyse on siitä, että erilaisissa ammattiryhmissä alan englanninkielisen termistön haltuun ottaminen on osa ryhmään samastumista ja termien hallinta antaa myös uskottavuutta.

Vaikeasti ymmärrettävä puhe tai teksti ei kuitenkaan takaa sitä, että sisältö olisi erityisen ansiokasta. Asia voi olla päinvastoinkin: Vaikeaselkoisella tekstillä voidaan peittää sitä, ettei sanottavaa kovin paljon ole tai että asia on epäselvä myös kirjoittajalle.

Liike-elämässä työskentelevät käyttävät omaa ammattikieltään, jargonia, johon nykyisin usein kuuluu englanninkielinen termistö jopa täysin maan rajojen sisällä toimivissa yrityksissä. Tietotekniikassa taas oma kieli on viety niin erityiseksi, että maallikolle voi olla vaikeaa pysyä perässä.

Kielenkäytöllä voidaan helposti jaotella ihmiset ’meihin’ ja ’muihin’, ja vaikka se on varmaan joskus tarpeenkin, täytyy olla tilannetajua, ellei tarkoituksella halua saada kuulijoita tuntemaan itseään tyhmiksi.

Viime aikoina on kannettu paljon huolta siitä, että nuorten kieli köyhtyy. Jos pelaaminen korvaa kirjojen lukemisen kokonaan, näin varmasti käykin.

Pelikieli toisaalta yhdistää nuoria ja erottaa heidät muista ja on yhtä lailla ”ammattikieltä” kuin minkä tahansa muun ryhmän. Termien hallinta antaa uskottavuutta myös nuorille.

Kulttuuritutkijat eivät kaikesta huolimatta pelkää suomen kielen katoamista, vaikka etenkin englanti työntyy joka paikkaan. Yksi myönteinen esimerkki siitä, että on myös nuoria, jotka arvostavat äidinkieltään, löytyy läheltä. Tiirismaan lukion ylioppilaista kirjoitti peräti kolme äidinkielen kokeesta täydet pisteet, 14 muutakin laudaturin ja 27 eximian. (ESS 25.5.). Se oli iloinen uutinen myös muille kuin asianosaisille.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi