Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Roskista huolehtiminen monille yhä vaikeaa

Roskien käsittely on muuttunut parissa vuosikymmenessä kaatopaikkojen täyttämisestä lajitteluun, kierrättämiseen ja jätteiden hyödyntämiseen energiaksi. Kun vielä lapsena ja nuorena mätettiin kaikki roskat samaan roskapussiin ja korkeintaan jätepaperi vietiin omaan astiaan, nykyään vain pieni osa roskasta jää kuormittamaan kaatopaikkoja. Se on sekä meidän että tulevien sukupolvien kannalta hieno saavutus.

Lajitteluvelvoitteet kasvavat asuinpaikan ja asuinrakennuksen koon mukaan. Pientalossa ja vapaa-ajanasunnoissa jäte on lajiteltava vähintään kahteen astiaan: sekajäte- ja energiajaeastiaan. Sama velvoite on 3–9 asunnon kiinteistöillä. Tätä suuremmissa taloissa on oltava energia- ja sekajäteastioiden lisäksi myös biojäte-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metalliastiat.

Kun muutin viime kesänä omakotitalosta isoon kerrostaloon, roskien vienti oli melkein juhlaa, koska kaikki on tehty niin helpoksi. Pahveja ja metallipurnukoita ei tarvinnut enää kiikuttaa erikseen kauppareissulla keräilypisteisiin, vaan kaikki roska-astiat löytyivät hissimatkan päästä. Kun roskaa joka tapauksessa syntyy, keventää lajittelu vähän omaatuntoa.

Siksi pinna käryää, kun huomaa, että vanha, yhden roskapussin malli on edelleen joillakin käytössä. Mikä ihme lajittelussa voi niin vaikeaa olla? Lajitteluohjeet löytyvät helposti esimerkiksi Päijät-Hämeen Jätehuollon sivuilta, ja opaskin taidetaan jakaa vuosittain joka savuun. Panetteko sen biojätteeseen?

Varikset ovat alkaneet kaivella pihan energia-astiasta roskia ulos. Se tuppaa täyttymään liikaa ennen tyhjentämistä ja siksi linnut pääsevät jätteisiin käsiksi.

Edellisellä kerralla varikset olivat vetäneet energiajätteen seasta muun muassa käytetyn suodatinpussin kahvinporoineen, appelsiininkuoria ja kananmunan kuoria enkä tiedä, millä muulla ne olivat ehtineet juhlia, ennen kuin nostelin biojätteet noin metrin päässä energiajätteestä sijaitsevaan astiaan.

Oma taloyhtiöni tuskin on poikkeus. On paljon ihmisiä, joille näyttää olevan samantekevää, mitä heidän jätteilleen tapahtuu ja mitä jättävät jälkeensä, kunhan saavat roskat pois omista nurkistaan.

Oma lukunsa ovat ne, jotka käyvät kippaamassa jätteensä metsään. Laittomia kaatopaikkoja on Päijät-Hämeestäkin löytynyt taas kymmenittäin. Se vaatii jo omaa kuljetuskalustoa ja viitseliäisyyttä.

Toivon, että tällaiset tyypit saataisiin joskus kiinni itse teosta, joutuisivat siivoamaan omat sotkunsa pois, maksamaan sakkoja ympäristön roskaamisesta ja tekemään yhdyskuntapalvelua jätekeskuksessa. Jos osutte joskus kohdalleni, käry käy varmasti.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X