Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Juha
Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Esalainen

Maakuntavaalit siirtynevät taas

Näyttää lähes ihmeeltä, jos maakuntavaalit pidetään sovitusti lokakuussa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kertoi perjantaina, että käsittely lykkääntyy juhannuksen yli. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen taas on sanonut, että vaalit voidaan pitää lokakuussa vain, jos sote-lakipaketti on voimassa 1. heinäkuuta.

Lakiesitykseen ottaa kantaa myös perustuslakivaliokunta. Sieltäkin saattaa tulla viivästyksiä.

Miksi vaalit kannattaisi edes poliittisesti pitää lokakuussa eikä samaan aikaan eduskuntavaalien aikaan vuoden päästä? Aikainen aikataulu on ollut keskustan tahto, mutta mielestäni nimenomaan kepun kannattaisi lykätä vaaleja. Antakaa, kun selitän.

Keskustan kannatus mataa niin alhaalla, että puolueen kannattaisi ottaa kunnon aikalisä. Päijät-Hämeessä keskusta on jäämässä alle puoleen sekä demarien että kokoomuksen paikkamäärästä.

Koko maassa keskusta on tuoreen puoluebarometrin mukaan vasta viidenneksi suosituin – samalla tasolla RKP:n kanssa. Keskustan houkuttelevuus on samalla tasolla kuin 2011, jolloin se koki eduskuntavaaleissa historiansa pahimman tappion.

Yhteistä näille ajankohdille on hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa. Porvarihallitus tuntuu syövän keskustan kannatuksen. Näin on käynyt aina – myös 1990-luvun alussa, jolloin yhteistyötä kokeiltiin ensimmäisen kerran sitten 1960-luvun.

Keskustalla ei tunnu olevan enää kovin paljon hävittävää, mutta suunnanmuutos vaatii enemmän aikaa kuin muutaman kuukauden. Jos hallitus ei kaadu kesän sote-äänestykseen, keskustan kannattaisi ottaa syksyllä pesäeroa kokoomukseen ja siirtää maakuntavaalit kiltisti ensi keväälle.

Lykkääminen luultavasti siirtäisi uusien maakuntien aloittamista vuoden 2020 alusta. Mutta mitä sitten? Aloitusta on siirretty aiemminkin, ja kaikkien aikojen uudistukselle vain täytyy antaa kunnolla aikaa.

Suomessa on kymmeniä kuntia, jotka eivät saa yhtään edustajaa maakuntavaltuustoihin. Kuntavaalien perusteella Päijät-Hämeessä tällaisia olisivat Hartola, Kärkölä ja Padasjoki.

Koska keskustan alamäki on syventynyt eikä Asikkalasta tulle nimekkäitä ehdokkaita, myös se jäänee ilman edustajaa.

On vaikea kuvitella, että äänestysprosentti nousisi maakuntavaaleissa kaksiseksi. Kuntavaaleissakin se oli osassa Päijät-Hämeen kuntia alle 60 prosenttia. Nyt ihmisten pitäisi ottaa selvää, mitä maakunta tekee ja kenen rahoilla.

Äänestysvilkkauden turvaaminen on yksi syy pitää vaalit samaan aikaan eduskuntavaalien kanssa. Uurnille kun pitää vaivautua lisäksi eurovaalienkin aikaan.

Juha Honkonen
juha.honkonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi