Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Ajatus äkkiseltään kettuilua, mutta onko Lahti uusi Kerava?

Tampere, Turku ja muut Suomen suurimmat kaupungit ovat Lahdelle väärä vertailukohta. Niiden sijaan Lahden tulisi kiinnittää huomionsa muun muassa Keravaan, Järvenpäähän sekä muihin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin ja keskittyä niiden päihittämiseen.

Oheisen väitteen esitti koulutustilaisuudessa viime viikolla Suomen tunnetuimpiin kuuluva kuntakonsultti Eero Laesterä. Lahtelaisittain Laesterän esittämä ajatus tuntuu äkkiseltään lähinnä kettuilulta. Lahti on sentään maakunnan keskuskaupunki ja Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki.

Ajatukselle on kuitenkin hyvät perusteet ainakin elinvoima- ja elinkeinonäkökulmasta

Lahden menestystä määrittää pääkaupunkiseutu. Se Lahdessa on myönnetty pitkään. Itsekseen pääkaupunkiseudun imu ei ole Lahteen saakka kuitenkaan levinnyt. Ei uusina asukkaina eikä yrityksinä – ainakaan toivotussa mittakaavassa.

Tuoreet ja korjatut asukaslukutilastotkin sen kertovat. Lahti kasvaa varsin vaatimattomasti, ja sekin kasvu on maahanmuuton ansiota. Lahdessa pikemminkin kuollaan – tai muutetaan muualle. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa luvut ovat vielä synkemmät. Maakunnan keskuskaupungin Lahden vetovoima ei siis ole riittävä. Jos omasta kotikunnasta on tarpeen lähteä, suuntautuu muuttokuorma helposti muualle Suomeen.

Muuttoliikkeen näkökulmasta pääkaupunkiin on turhan matala kynnys lähteä, mutta toisaalta sieltä katsottuna Lahti on liian kaukana, varsinkin kun matkan varrella on monta paikkakuntaa, jotka tarjoavat ainakin samansuuntaisia houkutuksia.

Sama kehitys näkyy työpaikoissa. Lahden työttömyys laskee tuskastuttavan hitaasti, eikä suuria yksittäisiä työllistäjiä ole Lahteen juuri sijoittunut. Hartolalainen Vuohelan herkku oli viime vuonna piristävä poikkeus, mutta senkin muutto oli nollasummapeliä maakunnan sisällä. Lahden voitto oli Hartolan tappio.

Moni yritys on sijoittumispäätöstensä tukena kyllä hyödyntänyt mainioita liikenneyhteyksiä, kuten moottoritietä ja oikorataa. Matka vain on päättynyt ennen Lahtea, esimerkiksi Mäntsälään.

Moni trendi puhuu sen puolesta, että Lahden pitäisi löytää vahvuudet sisältään. Esimerkiksi ilmasto- ja asuntopolitiikka eivät välttämättä tue pendelöintiä. Ihmiset ja työpaikat pitäisi saada siis Lahteen tai ainakin töitä pitäisi pystyä tekemään tarvittaessa etätyönä.

Haaste ei ole vähäinen. Pitäisi toimia samaan aikaan ketterästi ja notkeasti niin kuin pieni kunta, ja tarjota toisaalta ison kaupungin palvelut ja houkutukset.

Pahaa tekee edes pohtia, mutta olisiko Lahdessa viisautta todeta, että Helsinki emme ole, Tamperetta meistä ei tule, olkaamme siis kuin Kerava.

Menneeseenkään ei ole varaa tuijottaa. Ei ole kovinkaan vahvasti väritetty uhkakuva, että nykymenon jatkuessa Lahden ja lähi-alueiden, kenties Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson ja Etelä-Savon, tulevaisuudenkuva on jonkinlainen taantuva vyöhyke pääkaupungin ja muun Suomen välillä.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X