Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Perttu
Kauppinen
@PerttuKauppinen perttu.kauppinen@ess.fi

Esalainen

Uuden alkoholiajan ensipäivät olivat lupaavia

Läpi viime vuoden jatkuneen poliittisen kalabaliikin ja viime päivien kohtuullisen suuren mediamyllytyksen jälkeen uuden alkoholilain aika alkoi Suomessa varsin rauhallisesti. A-oluen vahvuiset alkoholijuomat tulivat marketeihin ja kioskeihin jo uudenvuodenpäivänä maanantaina, mutta jonoja pullohyllyjen eteen ei tullut (ESS 2.1.).

Kauppiaatkin tuntuvat suhtautuvan uudistukseen maltillisesti. Likimainkaan kaikissa myyntipaikoissa uusia lain sallimia oluita ja lonkeroita ei edes heti laitettu esille. Sääntelyn höllentämistä vastustaneiden uhkakuvissa väläyteltyä hintaralliakaan ei nähty. A-olutta ja lonkeroa myydään marketeissa halvimmillaankin vain parikymmentä prosenttia Alkoa halvemmilla hinnoilla.

Tiettävästi ”vaaleanpunaisiin etiketteihin verhotut limuviinat” eivät ainakaan vielä ole houkutelleet yhtäkään nuorta naista mieron tielle, kuten jotkut kansanedustajat etukäteen pelkäsivät.

Alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat ovat todellisia, eikä väljemmän lainsäädännön vaikutuksia voi tietenkään ennakoida parin päivän perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastot osoittavat, että alkoholihaitat ovat lisääntyneet kulutuksen lisääntyessä.

THL on arvioinut, että nyt alkanut sääntelyn vapautus johtaisi noin 150 uuteen alkoholikuolemaan ja 1 500:aan sairaalahoitoa vaativaan sairauteen tai tapaturmaan vuodessa. Tämä johtuisi siitä, että kaupoissa ja kioskeissa myytävän alkoholin keskimääräinen alkoholipitoisuus ja myytävän alkoholin määrä ylipäänsä nousisi.

THL:n mukaan haittojen lisääntyminen uhkaisi eniten erityisesti haavoittuvimpia väestöryhmiä ja lisäisi siten terveyseroja. Valtaosa alkoholin kulutuksesta ja haitoista kohdistuu jo nyt pienelle joukolle ihmisiä – valtaosa suomalaisista käyttää maltillisesti alkoholia.

Alkoholin hintatietoisten suurkuluttajien käytön kannalta lakimuutos onkin varsin mitätön. Keskioluen ja A-oluen hintaero pitää huolen siitä, että perinteisellä keskioluella juotu humala tulee edelleen halvemmaksi. Olut on päivittäistavarakaupalle varsin huonokatteinen tuote. Olutlaatikon hinnasta ylivoimaisesti suurin osa on veroa ja panttimaksuja.

Lainsäätäjän pitääkin olla valppaana alkoholin kokonaiskulutuksen suhteen. Jos kulutus lähtee lainmuutoksen jälkeen kasvuun, siihen pitää voida puuttua hintoja eli veroja korottamalla, ei muuta sääntelyä kiristämällä.

Tavallinen kuluttaja hyötyy uudesta laista lisääntyvän valikoiman ansiosta. Samoin hyötyy elinkeinoelämä, erityisesti pienet panimot ja kaupat.

Ehkä suomalainen alkoholikulttuurikin kehittyy eurooppalaisemmaksi. Pari ensimmäistä päivää ainakin olivat lupaavia.

Perttu Kauppinen
perttu.kauppinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi