Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Esalainen

Hajuvettä, partavettä, hiuslakkaa... pilaako sinun tuoksusi vieruskaverin leffa- tai konserttielämyksen?

Atsii. Yskimistä, rykinää, kolinaa. Konsertti on vasta päässyt alkuun, kun kuuntelija nousee ja kävelee ulos. Ärsyttävä häiriö, ajattelee suurin osa yleisöstä.

Useimmiten on kyse siitä, että yskijän ja aivastelijan on pakko lähteä, muuten hänen olonsa pahenee, monesti henkeäkin alkaa ahdistaa.

Oireet eivät synny itsestään. Vaikka moni tuoksuherkkä tai astmaatikko on lääkinnyt itsensä tehokkaasti ennen konserttia tai teatteria, arvaamattomia tilanteita tulee eteen. Jos oma paikka on sellaisen ihmisen vieressä, joka ei ole säästellyt hajuvettä suihkauttaessaan tai partavettä taputellessaan, pakeneminen on ainoa vaihtoehto.

Onneksi usein löytyy tyhjä paikka jostain muualta, eikä konserttinautinto, teatterielämys ja maksettu lippu mene hukkaan. Tällaiset järjestelyt ovat hyvin tavallisia, kertoo Sibeliustalossa työskentelevä tuttuni.

Hän puhui minulle aiheesta jo vuosia sitten, ja toivoi median rummuttavan tuoksuttomuutta. Eiväthän pakotilanteen aiheuttajat muuten koskaan saa tietää, mitä tuoksut voivat aiheuttaa.

Unohdin koko jutun, kunnes jouduin itse pakenemaan. Voimakkaasti tuoksuva ihminen istui viereeni elokuvateatterissa, ja aloin välittömästi yskiä tauotta. Tilanne ei edennyt pahaksi, sillä vaihdoin saman tien tyhjälle paikalle, ­kauemmas tuoksulähteestä.

Olen aina ollut herkkä tuoksuille, mutten koskaan saanut tällaista reaktiota. Syy selvisi muutamaa viikkoa myöhemmin: olin sairastunut allergiseen astmaan. Siksi reagoin vielä aiempaa herkemmin.

Allergioista ja astmasta on tullut yleisiä kansantauteja. Lisäksi on tuoksuherkkiä ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole allergisia millekään. Tuoksuherkkiä on hämmästyttävän paljon, jopa puoli miljoonaa, selviää Allergia- ja astmaliiton tutkimuksesta. Oireita tuoksuista saa lähes kaksi miljoonaa suomalaista.

Syitä allergian, astman ja herkkyyksien lisääntymiseen ei tarkasti tiedetä. Joskus tuoksuherkkyyden taustalla voi olla altistuminen kemikaaleille ja liuottimille. Ympäristömme on kemikaalistunut vahvasti.

Luonnontuoksut eivät yleensä aiheuta oireita, vaan haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat ja vahvasti tuoksuvat kukat.

Tällä viikolla vietetään tuoksutonta viikkoa. Allergia- ja astmaliitto järjestää sen neljättä kertaa. Mukaan on saatu kymmeniä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kampanjoivat tuoksuttomuuden puolesta. Lahdesta liiton listoilla on vain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Ehkä pystyisimme vähän enempään?

Tuoksuttomuuskampanjoissa ketään ei ole tarkoitus leimata. Runsasta tuoksukuormaa käyttävät ovat vähitellen tottuneet käyttämään enemmän ja enemmän hajustetta, ajattelematta sen ­seurauksia muille. Tuoksuista kärsivät taas eivät ole vammaisia, joiden oireet häviäisivät siedättämällä.

Kun lähdet teatteriin, konserttiin ja pikkujouluihin, mieti siis kaksi kertaa, kuinka paljon tuoksua on tarpeeksi. Ja säästä raskaimmat tuoksut kotikäyttöön.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X