Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Teemu
Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi

Esalainen

Näin voit välttää pyöräilyn - tuleeko hiki, sataako lunta tai onko flunssa?

Kävely- ja pyöräilymatkoja halutaan lisätä Suomessa 30 prosenttia. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kävi toistamassa hallinnonalansa ilmastotavoitteen Lahdessa järjestetyssä Kansallisessa liikuntafoorumissa hiljattain. Lihasvoima ei saastuta samalla tavalla kuin fossiilinen polttoaine, sehän on selvää.

Tavoite on kunnianhimoinen ja tavoiteltava. Perustelujen pitää vain olla paljon konkreettisemmalla tasolla. Yksittäiseltä ihmiseltä on mahdotonta vaatia arkisia päätöksiä niinkin isolla ja vaikealla asialla kuin ilmastonmuutos.

Esimerkiksi Helsingissä tehdyssä kyselytutkimuksessa havaittiin, että pääasiallinen syy pyöräilyyn on kätevä tapa liikkua. Lähes yhtä merkittävä syy ovat myönteiset vaikutukset fyysiseen kuntoon ja terveyteen. Ilmasto ja monet muut syyt jäävät perusteluissa marginaaliin. Esimerkiksi autottomuutta ei koeta syyksi käyttää pyörää, koska joukkoliikenne toimii.

Tampereella tehdyssä tutkimuksessa nousi esille, että pyöräilyyn kannustavat parannukset pyöräteihin, risteysten sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä talvikunnossapitoon.

Yksilön on helppo torpata pyöräily erilaisilla selityksillä: Polkupyöräilyssä tulee hiki. Lunta sataa eikä pyöräteitä aurata. Nykyisessä Suomen talvessa kadut ovat jääkenttiä. Lapset pitää viedä tarhaan. En halua käyttää pyöräilykypärää. Pitää käydä töiden jälkeen kaupassa. Flunssa. Mäet.

Itse olen käyttänyt melkein kaikkia ja niitä voi keksiä myös lisää.

Pendelöin alkuvuoden Helsinkiin töihin. Olisin varmaankin siirtynyt ainakin joinakin päivinä autolla asemalle. Pakko oli ajaa pyörällä säässä kuin säässä, kun Lahden matkakeskukseen pysäköinti on järjetöntä touhua verrattuna Launeen marketeihin. Yllättävän nopeasti siihen tottui, ja jälkikäteen olin tyytyväinen, että oli tullut pyöräiltyä.

Kaikkiin selityksiini olen sittemmin löytänyt melko hyvät vastaväitteet. Ne pätee aika hyvin, vaikka parin kilometrin jokapäiväinen rykäisy on vaihtunut silloin tällöin taitettavaan kuuteen kilometriin: Suihkut on keksitty tai voi ajaa myös hitaammin. Pöpperölunta on harvana talvipäivänä. Pyöriinkin saa nastarenkaita.

Lapsetkin oppivat pyöräilemään yllättävän nuorena, jos opettaa. Älä käytä pyöräilykypärää. Mene kauppaan autolla. Pyöräile flunssan jälkeen. Vaihda vaihdetta tai taluta.

Näitäkin voi keksiä lisää.

En tiedä, onko se suomalaista mielenlaatua, mutta jos johonkin ryhdytään, niin sitä tehdään yleensä kunnolla. Jos meinaa kerran pyöräillä, niin sitä sitten kanssa tehdään. Muutenhan se on noloa, kun yrittää jotain räpeltää. Into tukahtuu, jos pakkoa ei ole.

Pyöräilyn tavoiteltu lisääminen ei tarkoita tätä. Kaikista suomalaisten tekemistä matkoista tehdään nyt kahdeksan prosenttia kävellen tai pyöräillen. Otan esimerkiksi työmatkat. Kuukaudessa on keskimäärin 21 päivää. Kahdeksan prosenttia olisi alle kaksi päivää. 30 prosentin kasvu nostaa sen huimasti: yli kahteen päivään.

Pitäisikö sen takia ostaa pyörä? Miksei?

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi