Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Aino
Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi

Esalainen

Opetusministeri veti ässän hihasta

Heinäkuun alku sylkee postilaatikoista sisään kymmeniä tuhansia kirjeitä koteihin ympäri Suomen. Osalle kirje tuo iloisia uutisia, isolle osalle pettymyksiä.

Korkeakoulujen tämän kevään yhteishaussa oli noin 151 400 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 47 500 hakijaa, jättäen 70 prosenttia hakijoista rannalle. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen oivalsi loppukeväällä, että nykyjärjestelmämme on kestämätön ja että valintakoekevät on opiskelijoiden kannalta hankala ja oppilaitoksille kallis tilanne kahden suuren rupeaman vuoksi.

Päällekkäisyyttä on karsittava, joten Grahn-Laasonen veti ässän hihastaan ja päätti, että valintakokeista luovutaan.

Ajatus siitä, että nykyjärjestelmämme kestämättömyys olisi valintakokeiden syytä, on käsittämätön. Eikö vastaus löytyisi oikeasti toisesta päästä?

Tällä hetkellä yhdet ylioppilaskokeet ja yksi todistus määrittelee opiskelijoiden taidot jyräten alleen kymmenet koulutien varrella saavutetut arvosanat. Ei ole ollenkaan epätavallista, että monista erilaisista syistä juuri tällä tärkeimmällä hetkellä sattuu myös opintotaipaleen huonoimpia suorituksia.

Kun muistelen omaa abivuottani, säälin jo valmiiksi niitä poloisia, jotka joutuvat tulevaisuudessa stressaamaan ylioppilaskokeita entistäkin enemmän. Grahn-Laasosen suunnitelmissa ylioppilaskokeiden merkitys nimittäin kasvaa entisestään.

Säälin myös niitä vertaisiani, jotka ovat yhtä pihalla kuin minä siitä, mitä isona haluaisivat tehdä, mitä aineita lukiossa kannattaisi lukea ja kirjoituksissa kirjoittaa. Todella isolle osalle ei ole lainkaan selvää, mille uralle he tulevaisuudessa haluavat. Lisäksi lukioissa opiskelee paljon sellaisia, joiden visio tulevaisuudesta muuttuu lukion aikana. Kieliin ja yhteiskuntaoppiin panostaminen muuttuu hyödyttömäksi, jos abivuonna oivaltaa haluavansa lääkäriksi.

Mitä tekevät puolestaan ammatilliset opiskelijat, joita Grahn-Laasonen ei ole maininnut millään lailla, vaikka Suomessa on valtava joukko opiskelijoita, jotka hakeutuvat korkeakouluun ammatilliselta puolelta?

Grahn-Laasosen mukaan valintakokeet eivät ole yhdenvertaisia, sillä monet käyttävät suuriakin summia erilaisiin valmennuskursseihin.

Jos luopuisimme ylioppilaskirjoituksista, säästäisimme puoli vuotta opiskelijoiden aikaa. Koulut voisivat vaikka järjestää monialaisia opintokokonaisuuksia tai ohjausta pääsykokeisiin valmistautumiseen, eikä valmennuskursseja tarvittaisi. Opiskelijat voisivat lisäksi tehdä vaikka erilaisia lopputöitä, tutustua eri aloihin ja saada ammatillista ohjausta.

Ruotsissa pärjätään ilman ylioppilaskokeita oikein mainiosti, miksei meillä?

Aino Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi