Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Vaihtopenkki

Kyllästymispiste Kisapuistossa on saavutettu

Veikkausliigan kautta 2018 oli pelattu kolme varttia, kun ottelussa Tepsiä vastaan kuulin ensimmäiset kyllästymisen merkit Kisapuistossa tällä kaudella.

Makkarajonossa valistunut lahtelaisen jalkapallon ystävä luennoi takanani tuttavalleen syväanalyysiä Kuhnurien pelistä. Analyysi oli varsin kriittinen FC Lahden päävalmentajaa Toni Korkeakunnasta kohtaan.

TPS oli kuulemma kauden avausottelun ensimmäisellä puoliajalla pelannut juuri sellaista jalkapalloa, jota tämä tuntemattomaksi jäänyt jalkapallon ystävä tahtoi nähdä. Kuhnurien peli puolestaan oli päämäärätöntä, varovaista ja lopulta kiteytettynä: "Sellaista mitä tämä nyt on Token kanssa ollut."

Kisapuistossa nähtiin lopulta hyvin harvinaislaatuinen maali-iloittelu, joka päättyi Kuhnurien 3-2 kotivoittoon. Kauden mittaan Token tyyli on tuonut Lahdelle roimasti enemmän pisteitä, kuin mitä TPS on onnistunut saalistamaan. Kuhnurit ovat keikkuneet läpi kauden mitalisijoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Mutta...

Makkarajonon miehen turhautunut ja kyllästymistä huokunut avautuminen ei ole jäänyt viimeiseksi, joka Kisapuistossa on tällä kaudella kuultu. Kannattajaryhmän laulu on vaiennut ja yhä useampi vihreä kuppi-istuin jäänyt vaille istujaa.

Ulkopaikkakuntalaisesta Kisapuiston apaattiseksi käynyt ilmapiiri voi tuntua hämmentävältä. Onko kyseessä todella kotipuistostaan yhtä tappiota lukuunottamatta voittamattoman linnakkeen rakentaneen ja europaikoista pelaavan kotijoukkueen yleisö? Jossain muualla vastaavassa tilanteessa kotiyleisö ei malttaisi istua paikoillaan. Jokaisesta pelipäivästä rakentuisi juhlapäivä.

Viisi kautta on kuitenkin sekä valmentajalle että kannattajille pitkä aika. Token joukkueen harrastama inhorealistinen pelitapa johtaa vääjäämättä kotiyleisön kyllästymispisteen saavuttamiseen. Menestyksellä saa paljon anteeksi, mutta jossain vaiheessa sekään ei enää riitä. Nyt on se vaihe.

Monelle lahtelaiselle kauan odotettu kotieuropeli islantilaista Hafnarfjörduria vastaan oli viimeinen pisara. Kaksi kertaa on Korkeakunnas onnistunut luotsaamaan Kuhnurit Eurooppaan ja molemmilla kerroilla kyyti on ollut kylmää. Miksi odottaa ja toivoa joukkuetta eurokentille, jos siellä ei ole rahkeita pelata?

Konkreettisimin kyllästyminen Token pelityyliin näkyy Lahden yleisömäärissä. Uskomattoman kaunis kesä, lahtelaisten rakastama Kisapuisto ja hyvä sarjasijoitus eivät ole riittäneet tuomaan väkeä kunnioitettavissa määrin kotiotteluihin. Katsojakeskiarvo on tällä haavaa 2 104. Viime kauden keskiarvosta 2 469 ollaan siis pahasti takamatkalla. Ero tuskin kavenee syyskierrosten aikana.

Huomionarvoista on myös se, ettei Kisapuistossa olla tänä kesänä nähty kertaakaan yli 3 000 katsojaa houkutellutta ottelua. Edes perinteinen yleisömagneetti HJK ei kiinnostanut entiseen tapaan. Alle 3 000 jäätiin, vaikka teoriassa ottelu saatettiin tuolloin nähdä jopa mestaruuskamppailuna. Tämä kertoo karua kieltä tunnelmista lahtelaisyleisön ja Korkeakunnaksen välillä.

Lahtelaiset ovat myös kyllästyneitä Token selityksiin, jotka ovat olleet samoja jo viidettä kautta. Joukkue luo kuulemma mahtavia maalipaikkoja, mutta jätkät eivät vain viimeistele. Pelaajat heräävät otteluun vasta toisella jaksolla muutosten ja herättelyn myötä. Ei vain taas saatu sitä mitä ansaittiin.

Viimeistely voi yksittäisessä ottelussa jäädä pelaajiston heikoista yksilösuorituksista johtuen laihaksi, mutta kun sama toistuu viiden kauden ajan, on valmennuksella peiliin katsomisen paikka. Lahdessa on ollut useita varsin laadukkaita hyökkäjiä ja näin on myös tällä kaudella. Miksi he pelaavat huonosti?

Tosiasiassa Lahden mahtavat maalintekopaikat ajoittuvat hyvin usein kotiotteluiden viimeisten minuuttien kohdalle. Alhaalla makaavaa vastustajaa vastaan hyökkääjät joutuvat painimaan ahtaassa tilassa. Ne ovat tilanteita, joissa aivan maailman absoluuttisen huipputason maalintekijätkin ovat vaikeuksissa. Tällä kaudella on nähty pari läpiajoa, jotka ovat syntyneet vastustajan harhasyötöstä. Näistä on kyllä viimeistelty varmasti.

Kuhnurit ovat onnistuneet ottamaan tällä kaudella pari aivan viime hetken kotivoittoa. Onnistuneet lisäajan rangaistuspotkut SJK:ta ja KuPSia vastaan ovat olleet tähän saakka kauden parhainta antia. Toisaalta on kysyttävä, miksi Lahti joutuu kaikissa kotipeleissä pelaamaan selkä seinää vastaan ottelun lopussa? Tähän vastaus löytynee Token yltiövarovaisesta pelifilosofiasta.

Toke on vastannut saamaansa kritiikkiin tällä kaudella toteamalla, että hän on vastuussa vain pelaajille ja seurajohdolle. Tämä on aivan totta, mutta seurajohto on vastuussa kannattajille, jotka tulonlähteenä ja seuran statuksen kannalta ovat korvaamattomia.

Seurajohdon tuskin tarvitsee enää erikseen kysyä lahtelaiselta jalkapalloyleisöltä toivovatko he näkevänsä Korkeakunnaksen seuran päävalmentajana ensi kaudella. On täysin selvää, että nyt kaivataan muutosta. Sarjasijoituksesta riippumatta.

Atte Airo
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Vaihtopenkki

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi