Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terhi Kangas

Siisti koti - hukkaan heitettyä elämää

Kuva: Janne Laakkonen

Otsikon kiteytys on vapaa käännös englanninkielisestä huoneentaulusta. Siinä hymyilevä retroäiti puunaa ammetta somassa esiliinassa. Humoristinen synninpäästö tekee minut iloiseksi, sillä minä v-i-h-a-a-n siivoamista. Siististä kodista pidän sen sijaan tavattomasti. Kuten myös mieheni, mutta hänkään ei ole varsinainen siivousniilo. Yhtälössä mättää siis pahemman kerran.

Olen kuullut ihmiskummajaisista, jotka nauttivat siivoamisesta. Eräskin näyttelijä kertoi lehtihaastattelussa, että siivoaminen on hänelle keino purkaa stressiä. Ja minä kun yhdistän stressin ja siivouksen aivan eri tavalla toisiinsa! Oma mieleni tasaantuu parhaiten lenkkipolulla tai kirjoittamalla. Ne eivät valitettavasti edistä kotimme viihtyisyyttä, paitsi ehkä siten, että kodista löytyy hyväntuulisempi äiti. Jonkinlainen arvo kai sekin.

En osaa olla pahoillani siitä, että yllätysvierailut ovat lähes kadonneet kulttuuristamme. Kännykkä-Suomessa on tullut tavaksi ottaa kyläpaikkaan yhteyttä viimeistään puolen tunnin ajomatkan päästä. Siinä on kolmekymmentä kallisarvoista minuuttia ihmeiden tekoon. Lumikolalla irtotavarat vaatehuoneisiin ja wc-ankkaa pönttöön.

Mikään ei ole kyläpaikassa ällöttävämpää kuin likainen vessanpönttö. Oman perheen roiskeilta on huomattavasti helpompi ummistaa silmänsä.

Kun palasin ensimmäiseltä äitiyslomalta työelämään, teimme elämänlaatumme kannalta parhaan siirron ikinä. Allekirjoitimme siivousfirman kanssa sopimuksen perussiivouksesta kaksi kertaa kuussa.

Jonkun kivikaudelle jumittuneen jäärän mielestä kyseessä saattaa olla törkeä naisen (?!) perusvelvollisuuksien laiminlyönti. Itse näen pienen siivousavun mahdollisuutena keskittää aikaa ja energiaa enemmän asioihin, jotka ovat itselle mieluisia. Ei ole koko ajan pakko puunata ja kuurata marttyyrin viitta harteilla ja kirota kun elämä valuu likaveden mukana viemäriin.

Julistan siivousavun ilosanomaa kaikille kaltaisilleni Huvikummun heikunkeikun-äideille. Jos siivouksen ihanuuden sisäistäminen on vaikeaa, miksi sitä ei ulkoistaisi? Työllisyyskin paranee, joten kyseessä on myös kansantalouden kannalta ylevä teko. Ja ekologisesta vinkkelistä tarkasteltuna on aina parempi kuluttaa palveluihin kuin turhaan materiaan. Kotihoidontuella ei tosin vietetä minkäänlaista kulutusjuhlaa, mutta kun kotiäidin status painuu osaltani historiaan, tulen taas saamaan työssäkäyvän äiti-ihmisen kuukausipalkinnon. Sen annan itse itselleni.

Otsikon viesti on tietysti sarkastinen, mutta siinä on vinha perä. Millaisia asioita lapsemme mahtavat aikuisina lämmöllä muistella? Tuskin ainakaan lapsuudenkodin siisteyden tasoa. Ellei sitten tilanne ole äitynyt niin pahaksi, että tuotantoyhtiö on saapunut tosi-tv-kameroineen paikalle. Se olisi varmasti lapsien mielestä jännittävää.

Lapset saattavat muistella perheen yhteistä aikaa sekä kotia, johon sai rakentaa majoja, kotileikkejä ja askartelunurkkauksia. Jos leikki jäi nukkumaan mennessä oikein pahasti kesken, ei sitä ollut pakko purkaa ainoastaan siksi, että aina pitää olla siistiä.

Kirjoittaja on äitiyslomaileva lahtelainen tekstityöläinen.

Blogi: toisenkanssa.wordpress.com

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Terhi Kangas

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X