Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mila Teräs

Mistä puhumme, kun puhumme kirjoista?

Lukeminen pelastaa maailman: Kirjojen avulla uusi sukupolvi oppii ymmärtämään paremmin itseään ja muita ihmisiä. Mikä olisikaan tärkeämpi taito?

Kun ajattelu, kielen taju, itseilmaisu ja keskittymiskyky kehittyvät, koulussa ja elämässä on helpompaa. Verbaalisesti kyvykäs osaa selvittää konfliktit sanoin eikä niele ihan kaikkea, mitä lukee.

Suorituskeskeisessä maailmassa lukemisen hyödyt ovat tarkasti tiedossa ja niistä myös muistutetaan jatkuvasti. Lasten lukutaitoa mitataan kansainvälisin Pisa-vertailuin. Asiantuntijat ehättävät esittämään huolestuneita kommentteja, jos maan listasijoitus putoaa.

Minulle ei lapsena kukaan paasannut lukemisen merkityksestä. Minusta tuli lukija siksi, että lukeminen on hauskaa.

Lukemisessahan on pohjimmiltaan kyse ilosta. Kirjat ovat ennen kaikkea nautintoaine. Ne ovat portteja toisiin todellisuuksiin. Kyllä arkimurheet unohtuvat, kun saa avata kirjan ja upota sen maailmaan!

Juhlapuheita lukemisesta riittää, samoin kuin artikkeleita lasten lukemisen vähentymisestä. Miksemme pidä enemmän ääntä siitä, kuinka ihania kirjat ovat? Miten lukeminen on loputon matka ihmiseen itseensä ja siihen, mikä tekee elämän merkitykselliseksi. Oma kieli tarjoaa elämyksiä ja kauneutta. Kirjat ovat jotakin muuta kuin terveellistä, mutta vähän tylsää kaurapuuroa.

Lasten lukemisesta huolestuneiden kannattaisi ennen kaikkea ottaa selvää lasten ja nuorten kirjallisuudesta. Ja puhua ääneen siitä runsaudesta, jota se tarjoaa.

Lapset myös toivovat, että aikuiset viettäisivät heidän kanssaan aikaa kirjaa ääneen lukien.

Lukeminen kannattaakin aloittaa jo vauvalle - ainoastaan siksi, koska se on niin hauskaa. Ja koska vauvakirjat ne vasta iloisia ovatkin. Puhumattakaan muista lasten kirjoista.

Ääneen lukemista voi jatkaa vielä teini-ikäisellekin, niin pitkään kuin kotoa löytyy kuulijakuntaa. Vuoroja kannattaa myös vaihtaa; lapsikin voi lukea vanhemmalle.

Useimmiten ehtii edes yhden runon lukea. Suomessa on loistavat ja riemukkaat lastenrunokokoelmat. Koulussakin kerkiää varmasti vähintään yhden kuvakirjan lukea. Nuo monitaiteelliset elämyksethän eivät ole pelkästään taaperoiden etuoikeus, vaan tarkoitettuja kaikenikäisille.

Onko kotona näkyvillä kirjoja? Onko koulullakin oma kirjastonsa? Kuka puolustaa lähikirjastoja?

Vinkkejä omalle jälkikasvulle tai koululuokalle sopivasta luettavasta voi kysyä vaikka kirjaston henkilökunnalta. On tärkeää viedä lapsia kirjastoon ja myös jättää arkeen aikaa lukemiselle.

Kun lukee itsekin, on silläkin tavalla lukemisen ilon lähettiläs. Ja jos jokin kirja ei sytytä juuri sinua, sitä ei tarvitse väkisin tahkota. Luettavaa on jokaiseen makuun, kaikille löytyy jotakin innostavaa.

Kansien alla hohtelee lukemattomia värikkäitä maailmoja ja kutkuttavia ajatuksia. Nappaa niistä kiinni ja nauti. Maailman parantamiseen ei tarvita kurttuista otsaa.

Kirjoittaja on orimattilalainen kirjailija.

Teräs Mila
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mila Teräs

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X