Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mila Teräs

Kolumni: Kyky innostua suojelee sydäntäsi

Yksi yleinen vanhenemisen merkki on se, kun keskustelunaiheet kääntyvät kolotuksiin ja sairauksiin. Puhutaan synkistä sen sijaan kuin siitä, mikä sytyttää. Nykyään on muutenkin helppo ahdistua, kun maailma sairastaa. Väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus ryöppyävät silmille jatkuvasti päivittyvässä uutisvirrassa. Koska puheemme luo todellisuuttamme, on hyvä suunnata huomionsa päättäväisesti myös johonkin muuhun. Siihen, joka herättää meidät eloon. Maailma on edelleen ihmeellinen paikka - ainakin silloin, kun on vielä jäljellä kykyä innostua ja haltioitua.

Alati uhkaavaa kyynistymistä vastaan voi taistella hakemalla elämäänsä erilaisia innostuksen lähteitä. Kovin pitkältä niitä ei onneksi tarvitse etsiä. Esimerkiksi kotoisa luonto tarjoaa loputtomasti ihastumisen aiheita sille, joka sen äärelle pysähtyy. Innostua voi vaikkapa maalauksesta tai musiikista. Taiteesta haltioituminen on itse asiassa terveellistä. Viime vuonna julkaistun Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan ihastus taiteen äärellä vahvistaa puolustuskykyä. Näin riski masentua tai sairastua muulla tavoin vähenee.

Kirjaakin kirjoittaessa on innostuttava aiheestaan aina uudestaan, jotta sen parissa jaksaa työskennellä kenties vuosiakin. Jos tarinan matka on kirjoittajalle puiseva, se on sitä todennäköisesti myös lukijalle.

Meitä ei ole tarkoitettu pelkästään puurtamaan läpi elämän. Onneksi nyt syksyn lähestyessä tarjolla on taas monenlaisia harrastuksia ja mahdollisuuksia saada sykähdyttäviä kokemuksia: kuka innostuu hurmaavan espanjan opiskelusta, kuka vaikkapa näytelmäkurssista. Moni varsinkin iäkkäämpi kansalainen tuntuu pysyvän elossa, kun saa kokea kohottavia tunteita penkkiurheilun avulla.

Vanhemmiten uhkana on se, ettei mikään tunnu enää oikein miltään. Silloin vuodet vierivät ohi kuin huomaamatta. Innostuksen ja haltioitumisen hetkellä aika pysähtyy ja venyy. Pienemmätkin sykähdyttävät hetket tekevät hyvää. Annetaan niiden myös näkyä! Saa hehkuttaa! Saa tartuttaa innostusta muihinkin. Onnea ei aina tarvitse kätkeä. Ei tarvitse olla hajuton ja mauton, siivo ja sovinnainen. Sosiaalista mediaa moititaan toisinaan siitä, kuinka siellä ihmiset esittelevät parhaita puolia elämästään. Unohdetaan turha jupina. Kissavideoiden sekä kukka- ja matkakuvien edessä voi ajatella, että ihanaa, kun on vielä jostakin jaksettu innostua.

Joskus kyynisyyttä pidetään osoituksena fiksuudesta. Minusta kyynistymistä kannattaa varoa kuin konsanaan zikavirusta. Negatiiviset, kangistuneet ajatukset johtavat vain ennenaikaiseen kalkkeutumiseen. Silloin, kun jaksaa innostua ja suorastaan haltioitua jostakin, on vielä toivoa. On jäljellä jotakin, joka tunnetaan myös nimellä elämä.

Kirjoittaja on orimattilalainen kirjailija.

Mila Teräs
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mila Teräs

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi