Aiheet
Lealiisa Kivikari

Aina ei tarvitse jaksaa täydellä teholla, marraskuussa voi ottaa vähän rennommin

Kuva: Janne Ranne

Päivän pituus on tällä hetkellä Lahdessa noin seitsemän tuntia. Aurinko on matalalla, eikä se juurikaan näyttäydy. Paksut pilvimassat saavat aikaan lämpimässä ilmassa tihkusadetta ja valon sirontaa, valon hajoamista näkymättömiin.

Suuri osa vuorokaudesta kuluu pimeässä, ja kun pimeä hetkeksi väistyy, emme näe valoa vaan hämärän, harmaan maiseman.

Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Reija Ruuhelan uuden väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutos tuo mukanaan vakavia terveyshaittoja suomalaisille. Olemme tottuneet sietämään kylmiä ajanjaksoja, olemme myös sopeutuneet vuodenaikojen vaihteluun, mutta sääolosuhteiden voimakkaat ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat koettelemaan monella tavalla terveyttämme.

Toinen huomattava muutos ilmastossa ovat pitkät, pimeät ja sateiset talvet ilman lumen valoa. Tämä muutos on jo havaittavissa Etelä-Suomessa. Ruuhelan mukaan pitkittyneiden vesisateiden tuoma pimeys vaikuttaa vahvasti mielenterveyteemme, jopa itsemurhariski saattaa kasvaa. Ruuhelan mukaan ilmaston muuttuminen ja sen vaikutukset tulisi tiedostaa ja huomioida terveydenhuollossa.

Ihmiset reagoivat hyvin yksilöllisesti valon ja pimeän vaihteluun. Duodecim terveyskirjaston mukaan (2017) noin yksi prosentti suomalaisista kärsii kaamosmasennuksesta. Kaamosmasennuksella tarkoitetaan vuosittain toistuvaa useita kuukausia kestävää masennustilaa, joka on yhteydessä valon määrään. Kaamosmasennus vaatii aina lääkärin hoitoa.

Kaamosoireilu sen sijaan on tuttua useammalle meistä. Mieli on alakuloinen, eikä meinaa saada mitään aikaiseksi. Tekee mieli syödä enemmän. Tahtoo vetäytyä, kääntyä sisäänpäin. Ei innosta lähteä ulkoilemaan tai kuntoilemaan. Väsyttää ja unen tarve lisääntyy. Pimeästä kärsiville soisi enemmän armollisuutta itseä kohtaan. Aina ei tarvitse jaksaa täydellä teholla, joskus voi ottaa vähän rennommin, edes marraskuussa.

Olen miettinyt vaikuttaako kaamosoireiluun se, että juuri pimeimpänä vuodenaikana työpaikoilla on kiireinen ja kireä työtahti. Useat työt tulee saada vuodenvaihteeseen mennessä päätökseen. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa ja tulostavoitteista kilvoittelevassa ilmapiirissä ei ole lupaa hellittää. Luonto on miltei lepotilassa, mutta ihminen kiristää tekemisten tahtia, vaikka olisi hyvä huilia hetki.

Itseäni on aina viehättänyt sumuinen ja hidastempoinen marraskuu. Hämärä ruokkii luovuutta, ja luonto kutsuu ihmistä meditatiiviseen rauhoittumisen tilaan. Kun päivän velvollisuudet on hoidettu, on lupa vetäytyä viettämään omaa aikaa yksin tai läheisten kanssa. Ei se niin kovin haitallista ole, jos syö vähän enemmän makeaa. Hetkittäinen alakulo ja surumielisyyskin kuuluvat joskus elämään. Jo tunnin pidemmät yöunet ravitsevat meitä talviaikana.

Meidän on helpompi ymmärtää ja muistaa, että älypuhelin vaatii säännöllisesti latausta, mutta unohdamme sen, että myös aivomme tarvitsevat säännöllistä latausta ja lepotilaa. Aivotutkijoiden mukaan ihmiselle olisi terveellistä aika ajoin tylsistyä ja olla tekemättä yhtään mitään. Marraskuussa siihen on oiva mahdollisuus.

Kirjoittaja on lahtelainen sanataiteilija.

Lealiisa Kivikari
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Lealiisa Kivikari

Näytä lisää