Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kristiina Koivunen

Kolumni

Ahkerat suomalaiset juntit Ruotsissa

Kuva: ESS

Vanhat ennakkoluulot suomalaisista elävät Ruotsissa, vaikka moni asia on muuttunut siitä, kun suuri joukko suomalaisia lähti ahertamaan ruotsalaistehtaisiin puoli vuosisataa sitten. Silloin syntyi käsitys, että suomalaiset ovat ahkeria, kovia ryyppäämään ja huonosti koulutettuja.

Pari vuotta sitten soittaessani Ruotsissa erään firman neuvontaan, valitsin englanninkielisen palvelun. Se tuntui varmimmalta, koska puhelu saattoi yhdistyä skånelaismurretta puhuvalle neuvojalle. Ruotsin eteläisimmän maakunnan murretta on yhtä vaikea ymmärtää kuin tanskaa. Suomalaisuuteni tuli esille keskustelun aikana.

”Puhutpa hyvää englantia, vaikka olet suomalainen”, hämmästeli virkailija.

Hän ei ollut ennen tavannut tällaista ihmettä. Ilmeisesti ruotsinsuomalaiset valitsevat yleensä ruotsinkielisen palvelun eivätkä eroa muista asiakkaista. En tuhlannut aikaani kertomalla, että osaan aika hyvin englantia, koska kirjoitin väitöskirjanikin sillä kielellä.

Ruotsin eteläisimmän maakunnan murretta on yhtä vaikea ymmärtää kuin tanskaa.

Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin ei päättynyt viime vuosituhannella, vaan sinne lähdetään edelleen. Muutto voi jopa lisääntyä tulevaisuudessa Suomen korkean työttömyyden takia. Omaa valuuttaa eli kruunua käyttävä Ruotsi ei kärsi eurokriisistä vaan työvoimapulasta.

Siellä on huutava pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Median kestohuoli on, pystyvätkö Tukholman sairaalat hoitamaan lomakaudella kaikki synnytykset.

Ruotsin koulujen ongelmat ovat tehneet opettamisesta epäsuositun ammatin, joten opettajia haalitaan sinne Etelä-Afrikasta asti. Suomalaiset työnhakijat ovat vahvoilla, sillä opettajakoulutustamme arvostetaan maamme hyvän kouluimagon takia.

Sosiaalityöntekijän paikkoja oli haettavana Ruotsin työvoimatoimiston nettisivulla heinäkuun alussa 490 kappaletta, Suomessa vastaava luku oli 65. Työvoimapulasta voisi kertoa monelta muultakin alalta.

Muuttohalukkuutta Ruotsiin vähentää kuitenkin se, että varsinkin suurissa kaupungeissa on paljon vaikeampaa löytää asunto kuin työpaikka.

Suomesta muuttaa nykyään Ruotsiin hyvin koulutettuja ihmisiä. Heidän koulutustasonsa ylittää saman ikäluokan ruotsalaisten keskiarvon. Lisäksi monet ruotsalaisissa yliopistoissa opiskelleet suomalaiset nuoret jäävät opintojen päätyttyä Ruotsiin töihin.

Mutta ruotsalaisten käsitys suomalaisista on ennallaan, vaikka nykysukupolvi on opiskellut ja raitistunut - ja ehkä myös laiskistunut, vaikka ahkeruuden osalta entinen mielikuva saa toki säilyä...

Muuttoa harkitsevan vaakakupissa painaakin Suomen työttömyyden ja Ruotsin asunto-ongelmien lisäksi myös ruotsalaisten jämähtäminen vanhentuneisiin ennakkoluuloihin.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa tutkija, joka viihtyy myös Ruotsissa.

Kristiina Koivunen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kristiina Koivunen

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi