Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kristiina Koivunen

Tekeekö läksyt isä vai lapsi?

Ruotsissa ollaan huolissaan kansainvälisen PISA-testin tuloksista. Testissä arvioidaan opetuksen tasoa OECD-maissa. Ruotsin sijoitus PISA-tilastossa laskee jatkuvasti, se on nyt huonoin pohjoismaista.

PISA-koe pysyy teknisen kehityksen mukana, viimeisimmässä kokeessa testattiin muun muassa oppilaiden kykyä navigoida nettikarttojen avulla. Vaikka iPhone on ruotsalaisten koululaisten vakiovaruste, he jäivät tässä kysymyksessä keskitason alle. Amerikkalaiset, kanadalaiset ja englantilaiset koululaiset löytävät perille paremmin kännykkäkartoilla, korealaisista puhumattakaan.

Koulujen ongelmia yritetään Ruotsissa selittää kaikella muulla paitsi niiden yksityistämisellä, vaikka luultavasti juuri se on ongelmien suurin syy. Joulun alla Ruotsin radion ajankohtaisohjelmassa pohdittiin esimerkiksi sitä uupuvatko oppilaat, koska läksyjä on liikaa.

Joillekin vanhemmille lasten tukemiseksi ei riitä sen valvominen, että jälkikasvu tekee läksyt iltaisin. Curling-vanhemmat tekevät läksyt lastensa puolesta. Tärkeintä ei ole oppiminen vaan hyvä arvosana todistukseen.

Internet on syrjäyttänyt tiedonhankinnassa oppikirjat ja kirjastot. Se on muuttanut sekä kotitehtävien tekoa että niiden tarkastamista. Oppilaat googlettavat tietoa netistä ja opettajat googlettavat oppilaiden lauseita tarkastaakseen, onko ne kopioitu suoraan netistä.

Radio-ohjelmassa haastatellut lastensa läksyjä tekevät isät eivät nähneet toiminnassaan mitään väärää. He aikovat tehdä lastensa läksyjä jatkossakin. Eräs isä kertoi oppineensa tyttären tavan kirjoittaa tarkastettuaan hänen läksynsä silloin kun tämä teki ne itse. Isä uskoi, ettei opettaja huomaa eroa hänen ja tyttären tekstin välillä.

Internetin tullessa yhä tärkeämmäksi oppikirjat vähenevät sekä Suomen että Ruotsin kouluissa. Vaikka saatan kuulostaa vanhalta kääkältä, niin tietokirjailijana minun on pakko esittää huolestumiseni siitä, jaksavatko tulevat sukupolvet lukea kokonaisia kirjoja vai riittääkö heidän keskittymiskykynsä vain parin lauseen mittaisten twiittien lukemiseen. Pystyvätkö he keskittymään tunteja, ja jopa päiviä ja viikkoja, samaan asiaan? Vai iskeekö kyllästys parissa minuutissa, kun on tottunut vain surfailemaan asiasta toiseen eikä ole paneutunut mihinkään kunnolla?

Kotitehtäviin liittyvät ongelmat ovat olleet Ruotsissa pitkään tiedossa. Monilla paikkakunnilla on tarjolla niin sanottua läksyapua, joka perustuu usein vapaaehtoistyöhön. Varakkaat vanhemmat palkkaavat työntekijän auttamaan lastensa läksyissä, hänen palkkansa huomioidaan verotuksessa kuten muukin kotitaloustyö.

Asiasta on ollut Ruotsissa paljon julkista keskustelua. Läksyongelmat ovat yksi osoitus huonosta tiedonkulusta koulujen ja kotien välisellä. Oppilaiden eriarvoisuus lisääntyy, sillä kaikkien lasten vanhemmat eivät pysty tekemään läksyjä heidän puolestaan. Tähän suomalainen voisi lisätä, että on myös vanhempia, joiden mielestä lasten on tehtävä itse kotitehtävänsä.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa tutkija, joka viihtyy myös Ruotsissa.

Kristiina Koivunen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kristiina Koivunen

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi