Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kirjaelämää Lahdessa

Kolumni: Meille saatiin sittenkin se Suur-Suomi

Itsenäisyytemme alussa siitä jo jotkut messusivat, Suur-Suomesta, valtakunnasta joka kietoisi syliinsä kaikki sukulaisemme valkoisesta Vaasasta Vienan ja Aunuksen karjalaisiin, aina Hangosta Petsamoon.

Posketon fennomaaninen unelma ei toteutunut, vaan varisti lehtensä epäonnisten retkien ja kahden tappiollisen torjuntavoiton tähden. Mutta nyt se on palannut.

On kylmäävää lukea maanmiesten vahvasti isännöiviä tekstejä verkosta. Nämä uudet uljaat suursuomalaiset ja digiglobalistit nuijivat surutta heikompiaan, kuten Ison-Britannian pölkkypäistä kansaa, joka pyristelee irti Euroopan unionin syleilystä.

Siis hei, Brexit perustuu kansanvallan vastaisen kansanäänestyksen väärään tulokseen. Ja hei, sen saivat uurnilla aikaan tyhmät, vanhat ja jymäytetyt. Tällaista ei voisi tapahtua sivistyneissä maissa.

Itä-Eurooppa ei sekään kelpaa Suur-Suomelle. Miksi nämä ylipäätään otettiin mukaan arvoyhteisöömme, kun eivät noudata sääntöjä, kuppaavat vaan yhteisestä kassasta rahaa. Unkari ja Puola ulos, ja mitä tekee Bulgarialla ja Romanialla!

Samasta ovesta lähtee Italia, jos meno ei muutu eikä budjettikuri maistu. Jos ei itse osaa, kysyisi neuvoa Suomesta.

Ystäväni osallistui kansainväliseen tutkijakonferenssiin 2015. Tauolla juttusille tuli portugalilainen, joka halusi ilmaista haisevan vastalauseensa.

”Oletko suomalainen?”

Ystäväni myönsi.

”Tunnetko Olli Rehnin?”

”Tiedän.”

Sitten tuli lastillinen. Suomalaiset olivat lusitaanin mielestä ankeita talouskurittajia, mielikuvituksettomia tylsimyksiä ja kulttuurittomia kansanvihollisia. Rehn työskenteli noihin aikoihin EU:n talouskomissaarina ja antoi kasvot karttakepille ja leikkauksille.

Ystäväni myönsi, että tässä tapauksessa luonnehdinta osuu ehkä tikkatauluun mutta ei saa yleistää. Minä en olisi yhtä armollinen verkosta lukemani perusteella. Suursuomalaiset ovat uusin heimomme.

Kusi on kihahtanut kalloihin kansainvälisten vertailujen voimasta.

Miten näin on käynyt kansakunnalle, joka hyväksyi muinoin elonsa kuviksi sellaiset humoristiset suurteokset kuin Seitsemän veljestä, Putkinotko, Muumilaakso, Tuntematon, Elmo ja Huovisen Veikon Lyhyet erikoiset?

Liekö meidät tärvellyt ylikansallinen viihde ja luonteeton multikulti fucking shit vai sittenkin hälymallin muunneltavat avotilat, joita kerran kouluiksi ja konttoreiksi kutsuttiin. Vai onko se vaan niin, että kusi on kihahtanut kalloihin kansainvälisten vertailujen voimasta.

On siinä kestämistä, kun kotimaa on maailman onnellisin, EU:n digiykkönen, maailman oikeusvaltioindeksin kolmonen ja saa täydet sata pistettä vapaudesta. Taannoin koulumme putsasivat pöydän myös Pisa-tutkimuksissa.

Leuka senkun nousee, kun tietää että Suur-Suomi on salibandyssa ja jääkiekossa hallitseva maailmanmestari, globaali kingi.

En tykkää. Maakunnan vaatimattomana pieneläjänä edustan sitä kantaa, että parasta meillä on maltillinen yhteistyön politiikka, järkevä ay-liike ja jotenkuten hengissä oleva arkisen luottamuksen kulttuuri ja tasa-arvo. Ne ovat pienen maan suuria saavutuksia, vertailuvoitot vain joulukoristeita.

On suurta olla pieni kansa, kirjoitti Veijo Meri. Siinä mietelauseemme viikonvaihteeksi.

Kalle Veirto
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kirjaelämää Lahdessa

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi