Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kirjaelämää Lahdessa

Kolumni: Saatanallinen ralli sadasta vuodesta

Syntyi toukokuussa 1919 Kärkölässä ja sai kasteessa nimet Martti Kalervo. Sukunimi Virtanen, ent. Backberg. Oli vanhempiensa 12:s lapsi ja kolmas Martti, edelliset menehtyivät.

Muutti perheen mukana Lahteen ja suoritti oppivelvollisuutensa Länsiharjun koulussa. Päästötodistuksessa parhaat arvosanat historiasta, laskennosta ja oppiaineesta, jonka nimi oli voimistelu, leikki ja urheilu.

Suoritti puusepän tutkinnon ja työskenteli Huonekaluliike Nupposen palveluksessa. Siirtyi 1937 Osakeyhtiö Nobel-Standard Aktiebolagin eli Esson hommiin. Työpaikka sijaitsi kansanopiston sillan kupeessa siinä rakennuksessa, missä nyt myydään purilaisia..

Pelastautui paukkupakkasessa jäälautalle odottamaan apua.

30. marraskuuta -39 todisti työmatkalla, kuinka Lahti otti vastaan ensimmäisen ilmahyökkäyksen. Sai aseen ja asepuvun talvisodan aikana, mutta ei ehtinyt ampua ketään. Jatko- ja Lapin sotaan osallistui Panssaridivisioonan vahvuudessa. Palvelusarvo: alikersantti. Vm 1 ja Vm 2. Lähimmäksi siirtoa oikosääristen pataljoonaan pääsi 8.12. -41, kun puna-armeija räjäytti Itä-Karjalassa Stalinin kanavan sulut ja tulva vei mukanaan. Pelastautui paukkupakkasessa jäälautalle odottamaan apua. Oli kesällä 1944 mukana koko Kannaksen läpijuoksun ja osallistui mm. Kuuterselän, Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taisteluihin. Sitten saksalaisten perään pohjoiseen.

Avioitui sodan aikana, ensimmäinen lapsi syntyi syksyllä -44 ja sai nimen keväällä kaatuneen nuoremman veljen mukaan. Sodan päätyttyä linja-auton kuljettajaksi, työskenteli myös ammattientarkastajana. Oli perustamassa ensimmäistä kuljettajien ammattiosastoa Lahteen ja nuiji myöhemmin AKT:n puheenjohtajana.

Ennen sotaa suojeluskuntalainen, sodan jälkeen sosialidemokraatti. Kutsui itseään oikeistodemariksi, mutta ei vihannut kokopunaista sd-lakimiestä, joka 1977 syrjäytti verisen kamppailun jälkeen edeltäjänsä. Jäähyväisteiksi ex-lakkokenraalin Saabista puhkottiin renkaat kokouspaikalla. Ei katkeroitunut.

Ei ollut nostalgiaan taipuvainen .

Hiihti. Osallistui sotaveteraanien toimintaan, mutta ei puhunut sodasta. Olin niin nopea juoksemaan ja hyvä menemään piiloon, tiivisti näin selviytymisensä. Joi, mutta ei häiriöksi asti. Ei ollut väkivaltainen. Rakensi omakotitalon, menetti 1. puolisonsa sairauden murtamana, avioitui uudelleen ja sai kolme lasta lisää.

Ei ollut nostalgiaan taipuvainen, eli aina Suomessa joka oli parempi kuin ennen vanhaan. Kirjahyllynsä paraatipaikalla, baarikaapin päällä, olivat Tuntematon, Pohjantähdet, Lehväslaihon Panssarisotaa ja Grimbergit.

Ei lausunut koskaan sanaa rakkaus. Eli terveenä ja kuoli syöpään 77-vuotiaana, hautajaisissa laulettiin Oi kallis Suomenmaa. Moni paikalla ollut yhtyi tähän vanhan Nobel-Standardin työtodistuksen luonnehdintaan: ”Työnsä hän on suorittanut tunnollisuudella ja uutteruudella ja käyttäytynyt kiitettävästi. Käytöksensä on meitä kaikin puolin miellyttänyt.” (Ja niin yhdyn myös minä, kiitos Martti. Kävin 100-vuotispäivänäsi nakkaamassa kukan haudallesi. Elämä, niin kuin saatat kuvitella, on edelleen saatanallista rallia, ei se tunne kappalejakoa. Mutta hyvin pyyhkii! Poikasi Kalle)

Kalle Veirto
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kirjaelämää Lahdessa

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi