Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kirjaelämää Lahdessa

Vaalikoneesta ei löydy kultaista keskitietä

Vaalikoneet ylenkatsovat tärkeää poliittista suuntausta, keskitietä. Omalta kohdaltani tuo linja on jyrkän keskilinjan tennissukka-anarkismi.

Se karttaa ääripäitä ja sitoutuu maanläheiseen ajatteluun: todellisuus on ennen muuta sitä, mikä on luettavissa sukan pohjista keskiviikkoaamuisin.

Keskilinja ei ole sama asia kuin se, joka vaalikoneissa ilmaistaan ”en osaa sanoa”. Osaan sanoa, mutta en ota vahvaa kantaa puolesta enkä vastaan, enkä varsinkaan manipuloiviin väitteisiin.

Tyypillinen manipuloiva väite: Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Joo, jonkinlaiset tuloerot kyllä. Mutta eivät kymmenkertaiset, kolminkertainen riittää. Sitä paitsi tuloerot eivät johdu vain ahkeruudesta ja lahjakkuudesta, vaan perhetaustasta ja vanhempien koulutuksesta, yhteiskuntaluokasta ja lähtökohdista.

Niinpä vastaan: en osaa sanoa.

Entäs tämä? Kansanedustajien tulee ajaa ensisijaisesti oman maakuntansa asiaa.

Ei kai nyt sentään. Mutta kun jätetään lauseesta ”ensisijaisesti” pois, niin heti paranee. Riittää kun edustaja ajaa myös maakunnan etua. Jos asia on rajakahakka, Nato-jäsenyys tai uusi pakolaisaalto, silloin ajetaan ensisijaisesti Suomen asiaa.

Unohtuiko nyt Euroopan etu ja globaali vastuu? Toistaiseksi toivon, että Suomen eduskunta keskittyisi ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten edun ajamiseen. Tähän ”ensisijainen” sopii.

Kaikki vaalikoneiden väitteet eivät ole tasaveroisia, kondomien ilmaisjakelu ja pikainen Nato-jäsenyys ovat yksi sellainen pari. Kondomit on ”en osaa sanoa”, Nato ”eri mieltä”. Painottuvatkohan nämä valinnat yhtä vahvasti tuloksissa?

Toisinaan tulokset yllättävät. Jos olen rehellinen itselleni ja hämärille arvoilleni ja otan vaaksan vaaraan, enkä yritä saada niitä ehdokkaita joita haluan, ilmestyy ”omien” rinnalle kristillisiä, sinisiä, persuja ja kansalaispuoluetta.

Vasemmistolaisia tulee, kun suojelee miedosti lakko-oikeutta ja kannattaa vapaavalintaista päivähoitoa ja maksutonta terveydenhuoltoa.

Myös tähän vasurin on tärkeä sanoa ei: On parempi leikata palveluita ja etuuksia kuin korottaa ansiotuloverotusta. Juu, eri mieltä, mutta kyllä verottamisellakin joku raja on.

Vasemmiston ja vihreiden lempilasta vastikkeetonta perustuloa, en suosi. Kannatan mieluummin töiden järjestämistä kaikille. Vaikka sitten parjatulla ”tempputyöllistämisellä”.

Kovan oikeiston kanssa olen ”samaa mieltä” tästä: Vakaviin rikoksiin Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen pitää karkottaa lähtömaahan, vaikka palautettavan turvallisuutta ei voi taata.

Yhdessä kohdassa poikkean jyrkältä keskilinjalta täysin ja ehdottomasti: Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus eutanasiaan. Johan on perhana, jos tätä ei saada lakiin.

Tiedän jo, mitä ja ketä äänestän, joten vaalikoneet tarjoavat sitä, mihin ne parhaiten sopivat: leikkiä ja ajanvietettä. Oikea ehdokas on yhdistelmä muutosta, pysyvyyttä ja vaikeasti perusteltavaa toiveikkuutta. Muuta en osaa hänestä sanoa.

Kalle Veirto
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kirjaelämää Lahdessa

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi