Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kirjaelämää Lahdessa

Ei kirjallisuuteen mitään luovuutta tarvita

Erno Paasilinna oli oikeassa. Paasilinnan kuuluisa maksiimi kuuluu: On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija.

Nuorempana ajattelin, että se on kouluttautumisen vastainen lause. Että ei tätä voi opetella Orivedellä ja universtaalla, tämä pitää ensin elää ja saada oikeaan säärikulmaan ennen kuin voi ponnistaa ja lentää.

Lennellessä muovaillaan kaikesta eletystä ja muilta varastetusta kaunokirjallisuutta, kuten postinkantaja Charles Bukowski ja oma Aleksis Kivemme. Seitsemän veljeksen läpi paistaa nuoruuden Nurmijärvi kuin kuultokuva.

”Luovuuden” osuus kirjallisuudessa on mitätön, riippuen tietenkin mitä luovuudella tarkoitetaan.

Wikipedian mukaan luovuus on tätä: Luovuus on ihmisen kykyä tuottaa uutta. Luova prosessi voi olla osin tiedostamaton. Luovuuden tekijöihin on liitetty ennen kaikkea omaperäisyys, esteettinen harmonia, uutuus, epätavallisuus ja nerokkuus.

Reilun 40 kirjan kokemuksella rapsaisen noista heti pois nerokkuuden ja harmonian. Uutuuskin on sillä kintaalla. No, olenpa kirjoittanut maailmankirjallisuuden ensimmäisen salibandyaiheisen romaanin. Nyt se on kuollut kirja. Tyyli ja muoto eivät kestäneet aikaa.

Omaperäinen ja epätavallinen? Muistan, kuinka Pelicansin poistuva päävalmentaja Hannu Aravirta lähetti minulle tervehdyksen kollegan välityksellä. Hän yhdisti tulen ja veden ja kutsui minua filosofi-urheilutoimittajaksi.

Vai oliko se vaan sitä, että olin outolintu. Outous ei kuulu Wikipedian luovuuteen.

Juuri tässä kohtaa vuotta luovuudesta olisi apua. Vedin loppuvuoden -18 löysin rantein, ja nyt pitää kiriä ja napauttaa pari nuortenkirjaa. Sen pitäisi onnistua, koska se on onnistunut tähänkin asti.

Kovin kanto kaskessa on apuraha-anomusten täyttäminen. Seuraavina viikkoina kaavin kokoon työsuunnitelmia, jotka toivoakseni osuvat Wikipedian määritelmään. On myös hyvä esiintyä tulevaisuuden tekijänä.

Miten siihen vormuun valetaan 57-vuotias ikämies, siinä ”luovuus” punnitaan.

Onneksi varastossa on konnankoukku, jonka paljastan teille nyt: lupaan kirjoittaa kaikkien aikojen suomalaisen jääkiekkoaiheisen kirjasarjan nuorille. Ja se osaltaan todistaa Paasilinnan lausuman oikeaksi. 

Koska olen toiminut urheilutoimittajana, kykenen laatimaan sellaisen. Olen elänyt elämän, josta on syntynyt kirjailija, joka pystyy kirjoittamaan uskottavasti jääkiekosta.

Yksi osa sarjasta on julkaistu, toinen tulee tammikuussa. Sarja paisuu seuraavan kuuden vuoden aikana 8–10-osaiseksi. Vastaavaa ei ole tässä maassa kirjoitettu eikä julkaistu.

En oikeastaan kilpaile muiden kirjailijoiden kanssa, vaan muiden ideoiden kanssa. Se on eräänlaista valepaskahousua: kortit lyödään pöytään pimeinä.

Ei ole mitään luovuutta, sitä Paasilinna varmaan tarkoitti. On vain elämä, lukeminen ja varastaminen, joista helpointa on varastaminen. Olen mm. varastanut kavereiltani nimet ja antanut ne ravihevosille. Siitä ei koidu heille haittaa, eikä nuori lukijakaan saa vammaa sielulleen Ogelin Jape -nimisestä kaviourien kuninkaallisesta.

Kalle Veirto
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kirjaelämää Lahdessa

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi