Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kari Enqvist

On asioita, joilla on arvo, mutta ei hintalappua

Sote-pisteytyskohun taustalla on kummitellut ajatus, että kaikella on hintansa. Ruualla ja vaatteilla on aina jokin hinta. Asuminen maksaa. Työ maksaa. Ilmaista lounasta ei ole olemassa, kuten tavataan sanoa.

Mutta nyt älähdettiin, kun kuviteltiin, että jokaisella ihmiselläkin olisi hintansa.

Koulutuksen hintalapun määräävät opettajien palkat ja rakennuksiin liittyvät kulut. Voidaan puhua myös tulosta, jonka oppilaitoksen penkkejä kuluttava menettää ollessaan poissa ansiotyöstä. Sekin kuuluu opetuksen hintaan.

Mutta toisaalta kaikkia näitä menoeriä voidaan pitää investointeina: koulutus yleensä maksaa itsensä takaisin niin, että elämän loppupuolella sekä opiskelijan että yhteiskunnan tilikirjan kokonaissaldo on selvästi plussalla.

Myös perustutkimukseen voi liittää kustannusarvioita. Ne ovat hankalasti muodostettavia, sillä aina ei ole selvää, mitkä kaikki seikat siihen liittyvät.

Otetaan esimerkkinä hiukkasfysiikan teorian kivijalka eli Higgsin bosoni. Se on alkeishiukkanen, joka löydettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä vuonna 2012. CERNin suuri LHS-hiukkaskiihdytin ja kaikki siihen liittyvät koelaitteet rakennettiin erityisesti Higgsin bosonin löytämiseksi. Suorat rakennuskulut tiedetään, mutta niihin pitää lisätä tutkijoiden ja teknikoiden henkilötyövuodet sekä laitetta rakennettaessa että sitä käytettäessä.

Huvin vuoksi käydyssä kahvipöytäkeskustelussa päädyimme yliopistolla karkeaan arvaukseen: Higgsin hintalappu on noin kaksikymmentä miljardia euroa.

Hyvä kysymys on nyt: oliko hinta suuri vai pieni?

Kysymys voi vaikuttaa järjettömältä, sillä kaksikymmentä miljardia on millä tahansa mittareilla valtavasti rahaa. Mutta mikä on Higgsin bosonin arvo? Saatiinko se sittenkin yhtä halvalla kuin Sulo Vilen hinausautonsa?

On nimittäin asioita, joilla on arvo muttei hintalappua. Tämän tosiseikan yhteiskunnan menoa kommentoivat talousmaakarit tuntuvat välillä unohtavan.

Esimerkiksi käy ihmisarvo: sote-pisteytyksen pelättiin pyrkivän hinnoittelemaan ihmisen arvon. Tästähän ei tietenkään ollut kyse vaan laskennallisesta mallista, jonka tahdittamana rahasummat liikkuvat eri sote-toimijoiden välillä.

Hinta ei olekaan sama asia kuin arvo. Suuri osa länsimaalaisista pitänee esimerkiksi tietoa Higgsin bosonista tai alkuräjähdyksestä arvokkaana. Nämä tiedot ovat eräänlaisia aineettomia hyödykkeitä. Ne pönkittävät omakuvaamme: näin nokkelia me ihmiset olemme! Niillä ei ole vaikutusta talouteen tai kauppaan. Ne kuuluvat samaan kategoriaan kuin koulutus tai sivistys.

Niillä ei oikeastaan ole hintaa. Mutta silti niillä on arvo. Aivan samoin on ihmisyyden laita.

Kenties vasta satojen vuosien päästä voidaan nähdä, päätyikö ihmiskunnan tilikirjoissa Higgsin bosonin saldo plussalle – kuten vasta nyt voimme pohtia 1700-luvun Valistuksen ajan merkitystä maailman kehitykselle. Siinäkin oli kysymys hyödykkeistä aineettomimmista eli ajatuksista. Pitkässä juoksussa ne ovat osoittautuneet tavarantuotantoa tärkeämmiksi.

Mittaamattoman arvokkaiksi.

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa.

Kari Enqvist
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Kari Enqvist

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X