Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kari Enqvist

Kolumni: Vain "teoria" - sana jota käytetään usein väärin

On kolme lausahdusta, joilla voi paljastaa tietämättömyytensä tieteen olemuksesta.

Ensimmäinen kuuluu: ”Se on vain teoria.” Esimerkiksi evoluution vastustajat julistavat usein: ”Se on vain teoria.”

Toinen on huudahdus: ”Sitä ei ole todistettu”, ja kolmas: ”Kukaan ei ole ollut sitä näkemässä.”

Esimerkiksi alkurajähdyksestä tai elämän synnystä saatetaan todeta, ettei kukaan ole ollut sitä näkemässä. Tällaiset puuskahdukset ovat merkki siitä, ettei puhuja tiedä, mitä tieteellä tarkoitetaan.

Tiede on keino luotettavan tiedon esille kaivamiseen. Mitään seikkaa tässä maailmassa ei kuitenkaan voi osoittaa todeksi matemaattisesti. Esimerkiksi tosiseikkaa, että maapallo kiertää Aurinkoa likimäärin ellipsinmuotoista rataa, ei voi tässä mielessä todistaa. Kukaan ei myöskään ole sitä omin silmin nähnyt, sillä kukaan ei koskaan ole käynyt aurinkokunnan ulkopuolella.

Kyseessä on kuitenkin äärimmäisen perusteltu uskomus siksi, että se on miljoonin langoin solmittu tuhansiin muihin uskomuksiin.

Newtonin teoria on väline maapallon radan kuvaamiseen, mutta se liittyy myös valtaisaan joukkoon muita ilmiöitä: siihen, miten omenat putoavat puusta, mitä tapahtuu autojen törmätessä, miten pesäpallo käyttäytyy, millaista on galaksien liike tai lentokoneen lento. Samoin evoluutioteoria nivoo yhteisen ymmärryksen alle suuren joukon toisistaan erillisiä ilmiöitä.

Arkikielessä sanaa ”teoria” käytetään usein väärin. Saatetaan sanoa, että minun teoriani on, että ensi kesästä tulee hyvin kuuma. Tai että minun teoriani on, että maailmankaikkeus on musta aukko. Nämä eivät ole tieteellisiä teorioita vaan parhaimmillaan pelkkiä mielipiteitä, huonoimmillaan yhdentekeviä möläytyksiä.

Teorialla tarkoitetaan tapaa jäsentää luotettava tieto kattavaksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sen sijaan, että sanoisimme ”vain teoria”, meidän tulisi todeta ylpeinä: ”Siitä on jopa teoria.”

Mitään maailmaa koskevaa ei siis voi todistaa. Silti siitä on mahdollista saada luotettavaa tietoa. Sitä hankitaan sekä päättelyllä että suorilla havainnoilla. Kun uhotaan, ettei suomalainen usko ennen kuin näkee, yliarvioidaan karkeasti omien aistien todistusvoima - sadat tutkimukset ovat vahvistaneet ihmisen havainnoinnin epäluotettavuuden.

Niinpä nuo kolme alussa mainittua lausetta eivät ole syvällisiä huomioita. Ne eivät ole argumentteja, jotka edes olisivat tarkoitettu keskustelunavauksiksi; ne ovat pelokkaan ihmisen tapa suojautua muiden ajatuksilta.

Moni evoluutiota vastaan kiivaileva on syvästi vakuuttunut, että Jeesus nousi kuolleista. Tässä kohdin häntä ei haittaa lainkaan, että kyseessä on vain teoria. Häntä ei haittaa, ettei sitä voida todistaa. Häntä ei haittaa, ettei kukaan ollut sitä näkemässä. Vikaa on vain evoluutiossa, koska hän - päinvastoin kuin vaikkapa paavi Franciscus - kuvittelee sen omien uskonnollisten käsitystensä vastaiseksi.

Jokainen saa uskoa mihin haluaa. Mutta älyllinen epärehellisyys ja teeskenneltyjen standardien soveltaminen tieteelliseen tietoon eivät kuulu sivistyneeseen käytökseen.

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa

Kari Enqvist
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kari Enqvist

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X