Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Eppu Salminen

Näin Kekkosen kultatuolissa

Kuva: Tuomas Linna

Satavuotiaan tasavaltamme kuuluisin presidentti, Urho Kaleva Kekkonen vieraili 1970-luvun alussa Lahden urheilutalolla. Olin kuusivuotias. Muistan, että harvinaista kunniavierasta varten oli viritetty jättiläismäinen, kullanväriseksi spreijattu muhkea nahkatuoli. Kultatuoli oli asetettu istumapaikoille vieville portaille, koko salin keskeisimmälle paikalle.

Pyörin uteliaana pikkukundina portailla Kekkosen takana ja ihailin kultaisen selkänojan takaa kurkistavaa kaljua. Olin nähnyt sen vain television mustavalkoisissa uutislähetyksissä. Nyt se oli edessäni, loistaen kuin nouseva aurinko.

Meille 60-luvulla syntyneille Kekkonen oli myyttinen isähahmo. Lastenlaulussa kerrottiin presidentistä, jonka tukka ei heilu rokatessakaan. Hän oli yliluonnollisia voimia omaava taruolento, joka eläisi ikuisesti. Kuin Joulupukki tai Mick Jagger.

Vaalit olivat Kekkosen aikaan läpihuutojuttu. Muut ehdokkaat vain leikkivät olevansa mukana tosissaan. Voittaja oli tietysti aina Kekkonen. Joskus vaaleja ei järjestetty lainkaan, sovittiin vain että Kekkonen jatkaa. Ja miksi ei olisi jatkanut? Neuvostoliittokin tykkäsi.

Suomen oma syyskuun 11. tapahtui vuonna 1981. Silloin Kekkosen terveys romahti, ja pääministeri Mauno Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.

Esitimme samaan aikaan Lahden nuorisoteatterissa Meidän jengi -nimistä näytelmää. Se sisälsi tarinoita nuorten rakkaudesta, peloista ja unelmista. Eräässä juopottelukohtauksessa Oskari Katajiston esittämä jengiläinen uhoaa kaljapullo (Lahtelaista, totta kai) kädessään: ”Mä en paljoa maailmasta tiedä, mutta SEN mä tiedän, että Kekkonen on pressa!” Koiviston ottaessa ohjat, repliikkiä piti muuttaa. Seuraavalla kerralla Oskari lausui tietävänsä, että Koivisto on pressa. Täysi sali hiljeni hetkeksi, ja enkeli lensi ohi.

Kekkonen kuoli 31.8.1986. Hautajaiset olivat viikkoa myöhemmin. Olin juuri muuttanut Helsinkiin ja aloittanut opinnot Teatterikorkeakoulussa. Myös Katajisto oli päässyt kouluun. Seurasimme yhdessä mustien autojen letkaa uuden kotikaupunkimme kaduilla ja muistelimme maagista hetkeä nuorisoteatterin esityksessä. Yksi aikakausi oli lopullisesti päättynyt.

Kekkonen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, muiden edesmenneiden presidenttien ja ministerien keskelle. Hauta on lähellä sisäänkäyntiä ja sen löytää helposti. Toissa syksynä olin kävelemässä hautausmaan ohi, lähellä olevan meren rannalle. Ostin ruusun vieressä päivystävältä kukkakauppiaalta ja kävelin haudalle. Laskiessani ruusun, muistelin Lahden urheilutaloa ja kultaista tuolia.

Vaikka Kekkonen on kuollut ja urheilutalo purettu, on maailmassa onneksi vielä jotain pysyvää. Joulupukki tuo lahjat myös ensi jouluna, ja Mick Jagger vie Rolling Stonesin uudelle maailmankiertueelle. Aion olla paikalla.

Kirjoittaja on lahtelaistaustainen näyttelijä.

Eppu Salminen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Eppu Salminen

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi