Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Blogit ja kolumnit

Kolumni: Kesä on valoa ilman lomaakin

Kuva: Janne Ranne

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kesä on pitkää loma-aikaa, rentoa elämää ja valon täyttämiä päiviä. Kesä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita lomaa, vaikka valon määrästä saammekin kaikki nauttia.

Monelle yrittäjälle kesä on kiireisintä työaikaa ja lomat pidetään silloin, kun siihen on mahdollisuus. Yhä useampi työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa tai on itse itsensä työllistäjä. Myös silloin lomat määräytyvät työn, ei työntekijän tarpeiden mukaisesti.

Laissa on määritelty palkansaajille yhtäjaksoinen kesäloma, mutta työolosuhteiden ja -kulttuurin muuttuessa sekään ei enää ole itsestäänselvyys. Työelämä on murroksessa ja sen myötä myös suhde työhön, vapaa-aikaan ja loma-aikaan on muuttumassa. Tämä vaikuttaa erityisesti alle 30-vuotiaisiin ihmisiin.

Meille pohjoisessa eläville kesäloma on valon vuoksi ollut aina tärkeää akkujen lataamisen aikaa. Kesää suunnitellaan, odotetaan ja kaivataan koko vuosi. Lehdet täyttyvät kesälomavinkeistä ja unelmalomien kaavoista. Kesään kohdistuvat usein ylisuuret odotukset. Jo elokuussa lehdet täyttyvät toimintavinkeistä, kuinka kesälomasta jälleen toipuu takaisin työelämään.

Tuntui siltä, että kesä jatkui loputtomiin ja minä vietin sitä mummolassa keskellä metsää.

Olen aina ollut itseni työllistäjä ja työskennellyt epätyypillisissä työsuhteissa. En muista, että minulla olisi koskaan ollut täysipitkää palkallista kesälomaa. Olen tottunut työskentelemään silloin, kun töitä on. Kesästä olen oppinut nauttimaan vasta aikuisena.

Lapsena en tiennyt mitään niin yksinäistä kuin pitkä paahteinen kesäloma. Tuntui siltä, että kesä jatkui loputtomiin ja minä vietin sitä mummolassa keskellä metsää.

Syksyllä, kun palasin kaupunkiin, kaikki kaverisuhteet oli luotava jälleen uudelleen, löydettävä oma paikkansa ryhmässä. Mummolassa elämä sujui verkkaisesti. Lähin puhelin ja postilaatikko olivat kolmen kilometrin päässä. Jos kirkonkylälle lähdettiin postiautolla, matkaa suunniteltiin huolella viikko.

Kun vihdoin täytin 15 vuotta ja aloitin kesätyöt, sain viettää kesät kaupungissa. En tiennyt mitään parempaa kuin hollannikkaiden kopina kaduilla, pitkään jatkuvat illat kaveriporukassa ja vilkkaaseen elämään heräävät kesäaamut, kun pyöräilin töihin.

Tämän päivän näkökulmasta katsottuna lapsuuteni kesät olivat yhtä pitkää ja jatkuvaa hiljaisuuden retriittiä.

Moni kiireinen ja stressaantunut lomalainen maksaa sievoisen summan elämyslomasta, jolla älylaitteet otetaan loman alussa pois, vetäydytään hiljaiseen luontoon hengittämään metsän tuoksua.

Minulle yksin oleminen ja hiljaisuudesta ammentaminen ovat myös työni kannalta tärkeitä taitoja, luovuuden ravinnerikasta maaperää. Ilman pitkästyttäviä lapsuuden kesiä myös näiden taitojen oppimiseen olisi kenties mennyt huomattavasti enemmän aikaa.

Kirjoittaja on lahtelainen sanataiteilija.

Lealiisa Kivikari
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Blogit ja kolumnit

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi