Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta: Silmäpotilaat pääsevät hyvin hoitoon Päijät-Hämeessä

Lahden klinikalle tullaan myös muista maakunnista.

Etelä-Suomen Sanomat raportoi pääkirjoituksessaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hoitoa odottavien potilaiden jonotusajoista.

Tarkastelun kohteena oli yhtymän verkkosivuilta saatavissa oleva jonoraportti syyskuulta 2019.

Pääkirjoituksessa kuitenkin väitettiin virheellisesti, että silmätaudeissa hoitotakuu olisi toteutunut vain 65 prosentissa hoitoa odottavista potilaista.

Hoitoa odottavien potilaiden kohdalla hoitotakuu on kuitenkin 6 kuukautta, eikä 3 kuukautta kuten pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää ja tämä on johtanut väärään tulkintaan tilastosta.

Kun tätä raporttia tulkitaan oikein, tarkoittaa se, että sata prosenttia hoitoa odottavista silmäpotilaista oli päässyt Päijät-Hämeessä hoitoon hoitotakuussa.

Maamme 16 keskussairaalan silmäyksiköstä vain viisi pystyy enää hoitamaan potilaansa täysin ilman sairaalan ulkopuolelta ostettavaa apua.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän silmäklinikka kuuluu näiden viiden joukkoon. Osa keskussairaaloiden silmäyksiköistä on joutunut ulkoistamaan jopa koko toimintansa yksityisille yhtiöille.

Päijät-Hämeen lähellä näin on tapahtunut esimerkiksi Etelä-Karjalassa (Lappeenranta), Etelä-Savossa (Mikkeli) ja viimeisimpänä Kymenlaaksossa (Kotka). Tämä on lisännyt silmäpotilaiden siirtymistä hoitoon Päijät-Hämeen silmäklinikkaan.

Jos lääkäri toteaa potilaalla silmätautien alan tutkimuksen tai hoidon tarpeen, potilaalla on oikeus vaikuttaa siihen, mihin sairaalaan hänet lähetetään.

Tätä terveydenhuoltolakiin kirjattua oikeutta ovat käyttäneet vuosittain useat sadat potilaat valitessaan silmäleikkausta varten hoitopaikakseen Päijät-Hämeen silmäklinikan.

Nämä silmäleikkaukset ovat tuoneet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja sen edeltäjän kassaan noin miljoonan euron lisätulot vuosittain.

Uusi ja kasvava ryhmä on ulkokunnista silmäklinikkaan tulevat potilaat, jotka leikkauksen sijaan tarvitsevat hoitajan tutkimuksia ja lääkärin kontrollia poliklinikalla. Syynä on krooninen silmäsairaus, kuten glaukooma.

Päijät-Hämeen keskussairaalan silmäpoliklinikan käyntimäärässä tapahtui selkeä kasvu viime vuonna, kun Kymenlaakson keskussairaalan silmäyksikön toiminta siirtyi yksityisen yhtiön vastuulle.

Tällöin monet alueen silmäpotilaat, erityisesti Kouvolasta, vaihtoivat hoitopaikakseen Päijät-Hämeen.

Silmätautien alalla potilasmäärän kasvu on ollut erityisen voimakasta verrattuna muihin erikoisaloihin.

Keskeisiä syitä tähän ovat uusien tehokkaiden hoitojen, kuten silmänpohjan ikärappeuman pistoshoidon käyttöönotto ja väestön ikääntyminen.

Tullessani nykyiseen virkaani vuonna 2003 oli silmäklinikassa noin 14 000 avohoitokäyntiä, kun viime vuonna niitä oli jo yli 29 000. Pelkästään kahden viimeisen vuoden välillä kasvu oli yli 1 800 käyntiä.

Ulkokuntapotilaiden määrässä tapahtui selkeä kasvu ja kaikkien silmäklinikkaan hoitoa odottavien potilasmäärä kasvoi ennennäkemättömät 59 prosenttia viime vuoden sisällä.

Numerot kertovat, että silmäklinikka on haluttu hoitopaikka, johon luotetaan myös Päijät-Hämeen ulkopuolella. Silmäklinikan imu perustuu osaavaan henkilökuntaan. Klinikan nykyiset tilat ovat kuitenkin käyneet pieniksi ja siksi tänä keväänä aukeaa klinikalle lisätilat Trion kauppakeskukseen.

Juha Välimäki

Ylilääkäri

Silmäklinikka, PHHYKY

Lue myös: Kaihileikkausjono on venynyt jo lähes 12 000 ihmiseen – "Silmälääkäreiden imu yksityiselle sektorille on aika kova"
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi