Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Työllisyys, talous ja maahanmuutto linkittyvät toisiinsa

Lahden kaupungin talous sakkaa. Työttömyyttä hoidetaan toimin, jotka eivät luo työtä, mistä saadulla palkalla työntekijä pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Työ on niin sanottua palkkatuettua työtä, siis yhteiskunta maksaa työnantajalle siitä, että se työllistää henkilön.

Tässä muutamia ESS:tä lainattuja lukuja. Syyskuussa: ”maahanmuutto kasvatti väkeä 21 henkilöllä”, lokakuussa: ”kuukauden aikana maahanmuutto kasvatti Lahden kaupungin väkilukua 16 henkilöllä”. Kaksi kuukautta, 37 uutta henkilöä. Ei ole kovin suuri luku, mutta, maahanmuutto kasvatti väestön määrää 289 henkilöllä (UL 27.11). Lasku kasvaa, kun ottaa huomioon, miten me joudumme, ja kuinka kauan maahanmuuttajista huolehtimaan.

Lainaan jälleen: ”Lahden kurjuutta kuvaa osuvasti, että täällä muuttovoittokin vain lisää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia” (ESS 27.11).

Lahteen on perustettu monia osakeyhtiöitä, joiden ainoa tehtävä on käytännöllisesti katsoen huolehtia Lahden työllisyydestä ja elinvoimaisuudesta, kuten Lahden seudun kehitys Ladec ja Lahti Events.

Myös konsernihallintoon kuuluvalta elinvoima- ja työllisyysjaostolta sopii kysyä, miten he katsovat onnistuneensa yhdessä päätavoitteessaan, eli huolehtia Lahden työllisyydestä, elinvoimasta ja vetovoimaisuudesta: luoda täällä oleville yrityksille vakaa toimintaympäristö ja uusille yrityksille tontteja valmiilla kunnallistekniikalla, uuden kehätien varteen pienteollisuudelle pienteollisuuskylä.

Tulisi suosia yrittäjyyttä mieluummin kuin kaunistella lanseerattua kiertotalouspuistoa. On väärin luoda ihmisten mieliin jotakin puistomaista, kun se käytännössä on erilaisten jätteiden kaatopaikka meluineen, pölyineen ja hajuineen.

Lahti rakentaa: esimerkiksi Starkin ja Askon alue sekä Ranta-Kartano. Onko kukaan ehtinyt laskemaan, kuinka monille ihmisille tänne kotia rakennetaan, ja miksi joku Lahteen muuttaisi? Edellä mainitut luvut pitäisi ensin kääntää toisinpäin. Kuten luvut kertovat, niillä ei ole vetovoimaisen, vireän kaupungin kanssa mitään liittymäkohtaa. Jos näihin uusiin asuntoihin ei löydy muita asukkeja kuin sellaisia, joiden vuokran kaupunki joutuu maksamaan, niin kaupungin velka vain kasvaa.

Ylirakentaminen tuo ongelmia. Sisäisessä muutossa, eli Lahdessa asuva muuttaa vaikkapa Rantakartanoon, laittaa vanhan asuntonsa myyntiin, tulee ylitarjontaa ja hinta laskee. Uusien asuntojen hinta nousee. Joudutaan ottamaan enemmän velkaa. Käytettävissä olevan rahan määrä pienenee ja samoin kaupungin kannalta tärkeä ostovoima.

Veikko Nurminen
Lahti
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi