Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Kiitän vapaasta isänmaasta, Suomesta

Onneksi joukkoja ei ennätetty kotiuttaa, sillä pian alkoi talvisota.

Kirjoittaja tuntee syvää kiitollisuutta, että voi asua itsenäisessä Suomessa. Kuva: Markus Henttonen

Juuri ennen talvisotaa puolustusministeri Juho Niukkanen (ml.) oli väitellyt Mannerheimin kanssa puolustusmäärärahoista, kunnes sai tietää Molotovin ja Ribbentropin salaisesta lisäpöytäkirjasta Suomen kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin, jolloin hän huolestui – liian myöhään – armeijan aseistuksen puutteista, ja koki tilanteen uhkaavaksi.

Niukkanen päätyi arvioon: ”Vastakkainen menettely, vaikka sillä säästyttäisiin tekemästä joku miljardi velkaa, olisi mitä suurinta ja edesvastuuttominta spekulointia kaikkein kalleimmilla arvoilla. Millään hallituksella ei ole siihen varaa.”

Niukkasen ministeritoveri valtiovarainministeri Väinö Tanner (sd.) oli esittänyt 20.11.1939 hallituksessa, että ylimääräiset kertausharjoitukset YH olisi lopetettava ja Kannakselle keskitetyistä joukoista 3/4 kotiutettava, koska ”ryssä ei ryhdy aseelliseen hyökkäykseen”, ja hallituksen enemmistö kannatti häntä.

Puolustusministeri Niukkanen ilmoitti, että mikäli näin tehdään, on etsittävä uusi puolustusministeri. Näin joukkoja ei kotiutettu, isänmaamme ja Suomen kansan onneksi, sillä 10 vuorokauden päästä alkoi talvisota.

Tämän tilanteen jälkeen Niukkanen kiiruhti valtioneuvoston istuntoon, jossa hän muun muassa sai luvan omissa nimissään tehtyihin aseostoihin ulkomailta luvan hallitukselta, joista Tanner oli uhannut häntä valtakunnan oikeudella. Samaan aikaan valtioneuvoston ympärille putoili venäläisten pommikoneiden pommeja.

Älköön heidän hautakumpunsa muisto koskaan häviä mielistämme.

Olen syntynyt kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajalta ja seisoin yhdessä 700 oppilaan kanssa Imatran Yhteislyseon pihalla 5.8.1968, kun näimme silloisen Enson suunnasta kahden venäläisen hävittäjän lentävän koulumme päälle. Mutta Suomi oli silloinkin hereillä ja koulumme yläpuolella Suomen hävittäjät lensivät suoraan venäläisiä kohti, jotka viime tingassa kääntyivät omalle puolelleen viiden kilometrin päässä sijainneen rajan yli takaisin.

Tunsin tuolloin Tsekkoslovakian miehityksen tapahtuma päivänä, että tulisin omalta osaltani tulevan elämäni aikana aina puolustavani kaikin voimin tätä maata ja kansaa omalla vähäisellä panoksellani. Onneksi sitä ei ole tarvittu tähän mennessä.

Siksi tunnen syvää kiitollisuutta "kansamme kaitsijaa ja rajamme ylivartijaa" suojeluksestaan sekä esi-isiämme ja -äitejämme kohtaan, kun sain viettää itsenäisyyspäiväämme taas vapaassa isänmaassa.

Tahdon antaa syvän kunnioitukseni niille sotaveteraaneille ja -invalideille, jotka elävät vammautuneina ja terveytensä menettäneinä sotavammasairaaloissa, ja niille 100 000 maan povessa makaavalle nuorukaiselle –  isänmaamme hiljaisille uhreille, jotka koko elämänsä ja tulevaisuutensa uhrasivat sinun ja minun puolesta vapaan isänmaan pantiksi. Älköön heidän hautakumpunsa muisto koskaan häviä mielistämme.

Miksi minä saan elää itsenäisessä isänmaassani, miksi minun ei tarvinnut uhrata elämääni sodan melskeissä kauhujen keskellä? Miksi olen saanut syntyä tälläiseen hyvään maahan, jota kutsutaan nimellä Suomi? Miksi minun nimeäni ei löydy sankarivainajien hautakivestä?

Syvä kiitollisuus Luojaani kohtaan täyttää sydämeni näistä ansaitsemattomista lahjoista.

Kauan eläköön tuleville sukupolville ajoista aikoihin vuosisatojen ja -tuhansien taa, isiemme ja äitiemme raskaan raadannan kautta ostettu ja lunastettu, tuhansien järvien ja tuhansien saarien, sinikuulaiden valkopoutapilvitaivaiden, maailman kauneimman, parhaimman ja rakkaimman, sinivalkoisen lipun ristin vihkimä, ihanainen perintö ja isiemme maa: Suomi.

Jumala isänmaatamme Suomea ja sen esivaltaa runsaasti siunatkoon.

Lue myös: Liennytyspolitiikkaa, boolia, nyökkyniiauksia ja perhoskuvioisia pukuja – näin Linnan juhlista on uutisoitu Etelä-Suomen Sanomissa vuosien mittaan
Juhani Raunila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi