Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Heikki Hiilamo: Oikeudenmukainen eläke

Juuri eronneen pääministerin Antti Rinteen (sd.) äskeinen ehdotus naisten pienten eläkkeiden korottamisesta osoitti, miten vaikea taito on keskustella eläkkeiden oikeudenmukaisuudesta. Eläkepolitiikassa yhdistyy vaikeasti ymmärrettävällä tavalla yhtäältä avustusten ja toisaalta vakuutusten oikeudenmukaisuus.

Perustuslaki turvaa perustoimeentulon vanhuuden aikana. Takuueläke turvaa eläkkeen vähimmäistason ja kansaneläke parantaa eläketurvaa niillä, joille on kertynyt vain vähän työeläkettä. Nämä ovat ”avustuksia”, joka maksetaan valtion budjetista. Niiden tasosta päättäminen kuuluu eduskunnalle ja aloiteoikeus pääministerille.

Työeläke on puolestaan vakuutus. Työeläkemaksuja suorittaneet vakuuttavat keskenään itsensä eläkevuosiaan varten.

Palovakuutuksessa ihmisille lienee selvää, että arvokkaammasta talosta korkeampia vakuutusmaksuja maksaneet, saavat myös korkeamman korvauksen, jos talo sattuu palamaan. Työeläkkeissä tämä ymmärrys usein katoaa.

Eläkevakuutuksissa kuten muissakin vakuutuksissa vakuuttaja ja vakuutuksenottaja sopivat ehdoista keskenään. Valtiolla on oma roolinsa, koska vakuutus on pakollinen. Sen ei ole kuitenkaan sopivaa puuttua maksujen ja korvausten suhteeseen.

Hoitovapaita käyttäneiden naisten ja muiden eläkkeensaajien välinen oikeudenmukaisuus on vain yksi monista työeläkejärjestelmän intressiristiriidoista. Niitä on paitsi eri sukupuolien myös esimerkiksi eri työntekijä- ja työantajaryhmien ja sukupolvien välillä.

Seuraavassa eläkeuudistuksessa kannattaisi ehdottomasti parantaa lapsia saavien palkansaajien asemaa.

Suomen pakollinen työeläkevakuutus ilmaisee kansainvälisesti poikkeuksellisen vahvaa eri ryhmien keskinäistä luottamusta. Työmarkkinaosapuolet ovat onnistuneet uudistamaan työeläkejärjestelmää notkeammin kuin mitään muuta sosiaalipolitiikan osaa.

Onnistumisen salaisuus on ollut lisäksi monille muillekin aloille peräänkuulutettu tutkittuun tietoon perustuva valmistelu sekä eri osapuolien sitouttaminen ja sitoutuminen yhteisen kompromissin saavuttamiseen. Selkeillä numeroilla ja skenaarioilla on voitu kesyttää poliittiset intohimot jo ennen niiden leimahtamista.

Populistiset eläkeavaukset viittaavat myrskyisimpiin eläkepolitiikan aikoihin. Nyt työeläkkeitä saavat ovat alkaneet vaatia korotuksia eläkkeisiinsä eläkerahastoista, joiden tarkoituksena on ollut edes jonkin verran keventää nyt eläkemaksuja maksavien pienempien ikäpolvien maksutaakkaa. Samaan aikaan syntyvyyden lasku uhkaa entisestään vääristää eläkejärjestelmää vanhempien ikäpolvien hyväksi.

Rinteen esille nostama kysymys lapsia hoitavien naisten (ja miestenkin) oikeudenmukaisesta kohtelusta on ajankohtainen. Lasten synnyttäminen ja kasvattaminen ei ole kenenkään velvollisuus.

Lapsiperheiden vanhemmat tekevät kuitenkin valtavan palveluksen lapsettomille: nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden maksuun tarvitaan uusia työeläkemaksun maksajia, koska eläkerahastot kattavat vain osan eläkevastuista.

Seuraavassa eläkeuudistuksessa kannattaisi ehdottomasti parantaa lapsia saavien palkansaajien asemaa.

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi