Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Köyhällä ei ole varaa halpaan terveydenhuoltoon?

Terveyskeskuslääkäri Terhi Sahi-Kalmari kirjoitti (ESS 23.11.) riipaisevat terveiset suoraan terveydenhuollon asiakasrajapinnasta. Kirjoituksesta aistii asiantuntijan ja potilaita kohtaavan ihmisen turhautumisen mahdottoman äärellä. Itsekin lääkärinä sekä kaupunginvaltuutettuna olen ristiriitaisissa tunnelmissa.

Lahden kaupunginvaltuusto linjasi 25.11. toiveekseen perusterveydenhuollon vahvistamisen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen. Kirjaus tuli talousarviokirjaan saatesanoiksi lähes 400 miljoonan euron menoerälle eli hyvinvointiyhtymän ostoille. Samat tavoitteet kirjattiin viime vuonna. Samansuuntainen viesti kuuluu myös lupaavasta hyvinvointiyhtymän muutosohjelmasta. Kokoussalissa istuessa kaikki tuntuu siis olevan hyvin.

Lääkärinä törmään päivittäin puuttuviin perusterveydenhuollon resursseihin, erikoissairaanhoidon jonossa uupuneisiin ja palveluviidakossa eksyneisiin potilaisiin. Palveluverkon selkiyttämisessä on siis paljon hyvää.

Ongelmaksi tämä ikiliikkuja muodostuu, kun lasku myös jonossa uupuneesta potilaasta lankeaa lopulta kunnan maksettavaksi.

Lakkautettavalla Lahden itäisellä lähiklinikalla on yhtä lääkäriä kohden 3 500 asukasta – tutkitusti tehokas toiminta vaatisi noin 1/1 500 suhteen. Suhdeluku ei valitettavasti muuksi muutu, vaikka toiminnot keskitetään kaupunginsairaalaan.

Lahden talousarviotavoitteena on myös työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin vahvistaminen. Näin kuuluukin olla, mutta ilman lisärahoitusta tämä painopisteen muutos merkitsee sairaanhoitopalveluiden supistamista. Se tarkoittaa, että kaupungin ja hyvinvointiyhtymän omat työntekijät ohjautuvat yhä useammin jo ennestään ylityöllistetyille terveysasemille.

Alaikäisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen on yhtymässä Perheklinikka-nimellä työstetty visio, jonka on ajateltu liittyvän jo kovassa kehittämisvauhdissa olevaan perhekeskusmalliin. Perheklinikan toimeenpanemiseen ei myöskään rahoitus nyt käsiteltävässä talousarviossa riitä.

Sekä poliitikot että virkamiehet ja asiantuntijat ovat puheiden tasolla hyvin yksimielisiä perustason vahvistamisen tarpeesta. Ulkoistetun järjestämisvastuun systeemi näyttää kuitenkin olevan se, että maksaja ei voi lainkaan ohjata toimintaa. Tämä tuli maanantain talousarviovaltuustossa tuskallisen selväksi. Palveluiden järjestäjä taas ei voi korjata toimintaa omistajalle edulliseen suuntaan, koska maksajat eivät anna siihen tarvittavaa resursointia. Ongelmaksi tämä ikiliikkuja muodostuu, kun lasku myös jonossa uupuneesta potilaasta lankeaa lopulta kunnan maksettavaksi.

Perustason palvelut on pelastettava. Kyseessä ovat ne palvelut, jotka pitävät ihmiset ja sitä myöten alueemme elinvoimaisena. Ytimessä on asiakkaiden luottamus sekä osaava ja arvostettu henkilöstö. Olemme vaarassa menettää tuon jälkimmäisen voimavaramme, ellei puheita ja tekoja saada linjaan keskenään.

Toivon, että nykyinen virka- ja luottamusjohto onnistuu viestinnässä ja erityisesti henkilöstön huomioimisessa paremmin kuin edeltäjänsä. Visio on, mutta muutosta ei tehdä yksin.

Kun THL:lta tilattu selvitys lasten ja nuorten palveluista ja vaikuttavuuslaskelmat valmistuvat, on syytä käydä tarvittaessa ripeästi muutosneuvottelut omistajakuntien kanssa ja asettaa konkreettiset hyvinvointitavoitteet. Kustannustehokkuuteen tulee tarvittaessa investoida. Köyhällä ei ole varaa halpaan, sanotaan.

Henni Hyytiä-Ilmonen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
työterveyslääkäri
Lahti

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi